Eräs rouva otti yhteyttä Vaasa-lehden toimitukseen ja pyysi tekemään juttua siitä, kuinka Suomen lippua kuuluu käsitellä ja kuinka liputetaan oikein.
Rouva oli seurannut ikkunastaan naapuritalojen liputuskäytäntöä surullisena. Hän oli löytänyt monia puutteita: Suomen lippu vedetään salkoon likaisena, jossain toisessa talossa taas repaleisena, ja lippu koskettaa maata sekä salkoon vedettäessä että alas otettaessa, ja niin edelleen.
Liput vedetään salkoon jälleen tulevana lauantaina. Miten Suomen lippua olisi siis käsiteltävä ja millaiset ovat oikeanlaiset liputuskäytännöt?
Kansallinen symboli
Suomen sinivalkoinen ristilippu on suomalaisten tärkein kansallinen tunnus. Se symboloi itsenäistä valtiota. Monille lippu kuvastaa isänmaallisuutta.
Suomessa on 26 kalendaarista liputuspäivää, kuten Kalevalanpäivä, kansallinen veteraanipäivä, vappu ja juhannus, äitien- ja isänpäivät sekä YK:n päivä.
Myös Suomen itsenäisyyspäivä 6.12. on yksi maamme vuotuisista liputuspäivistä. Sen lisäksi joulukuussa on toinenkin liputuspäivä, Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä 8.12.
Liputuspäivien lisäksi suomalaiset voivat liputtaa aina, kun siihen on aihetta. Liputtaa voi esimerkiksi ylioppilasjuhlissa, häissä ja syntymäpäiväjuhlissa. Myös vaalipäivinä liputetaan. Kun joku on kuollut, hänen kotitalonsa lipputankoon vedetään Suomen lippu puolitankoon suruviestin tultua isännöitsijän tietoon tai hautajaispäivänä.
Öisin ei saa liputtaa
Yleisohje on, että liputuspäivinä lippu nostetaan salkoon aamulla kello 8.00 ja lasketaan alas auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00.
Liputusajoista voi joustaa, esimerkiksi työpäivästä johtuen. Lipun voi nostaa salkoon ennen töihin lähtöä ja laskea töistä tultua.
Monissa taloyhtiöissä liputtamisesta huolehtii taloyhtiön palkkaama huoltoyhtiö, jolla on tavallisesti hoidettavana useita kiinteistöjä eri puolilla Vaasaa. Sen vuoksi joka ikisessä kerros- tai rivitalossa ei voi lippu nousta salkoon täsmällisesti kello 8, vaan suunnilleen silloin, miten huoltomies liputuskierrostaan tekeekään.
Liputtaminen liputusajoista joustaen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jättää liputtamatta kokonaan. Pääasia on, että kohtelee lippua arvokkaasti, eikä jätä lippua salkoon yöksi.
Kolmena liputuspäivänä on poikkeukselliset liputusajankohdat.
Juhannusaattona lippu nostetaan salkoon kello 18, ja se saa liehua läpi yön. Liputus päättyy juhannuspäivän iltana kello 21.
Itsenäisyyspäivänä liputetaan kellon ympäri, kello 8–20. Myös vaalipäivinä liputetaan kello 8–20, vaikka aurinko olisi laskenut jo aiemmin.
Puhdas ja ehjä
Suomen lippua on kohdeltava kunnioittavasti. Salkoon nostettavan lipun on oltava aina siisti, ehjä ja puhdas. Likaista tai repaleista lippua ei saa nostaa salkoon.
Liputuspäivinä kannattaa huomioida päivän sää. Lippu ei saa repeytyä salossa ollessaan, joten kovalla tuulella tai myrskysäällä lippua ei tulisi nostaa salkoon lainkaan.
Lippuun ei saa kirjoittaa mitään, ei piirtää, eikä kiinnittää minkäänlaisia tunnuskuvioita. Tämä on katsottava lipun turmelemiseksi.
Suomen lipusta annetussa laissa säädetään julkisesta lipun turmelemisesta, epäkunnioittavasta käytöstä tai luvattomasta paikaltaan ottamisesta sakkorangaistus. Eikä lipun käyttö ikkunaverhoina tai lippuun kääriytyminen urheilujuhlassa ole lipun arvolle sopivaa.
Suomessa liputtamista valvoo sisäministeriö. Käytännön liputusneuvontaa antaa sisäministeriön lisäksi Suomalaisuuden liitto, jonka verkkosivulla olevia ohjeita on käytetty lähteenä tässä jutussa.
