Kunnat tekevät toisistaan poikkeavia koulupäätöksiä. Toiset uskovat lähikouluihin ja toiset erityiskouluihin ja painotettuun opetukseen.
Koulumaailmassa on monta vuotta käyty keskustelua siitä, pitäisikö erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opettaa yleisopetuksen luokissa ja ovatko painotettua opetusta antavat luokat kokonaisuuden kannalta hyviä.
Painotetuilla luokilla annetaan enemmän esimerkiksi matematiikan, musiikin, liikunnan tai kuvataiteiden opetusta. Koulutettujen ja taloudellisesti paremmin toimeentulevien vanhempien lapset pyrkivät muita useammin painotettuun luokkaan.
Painotetut luokat lisäävät osaltaan koulushoppailua eli tiettyihin kouluihin pyritään kovasti ja toisia voidaan vältellä.
–Myös silloin, kun lapsella on erityisen tai tehostetun tuen tarvetta, vanhemmat haluavat usein hänet painotetun opetuksen luokalle. Näin ei toki ole kaikkien kohdalla, kertoo tutkija Sonia Lempinen Turun yliopistosta.
Lempinen on tutkinut väitöskirjaansa varten kouluvalintoja eri kunnissa. Tutkimus on paljastanut, että kunnat järjestävät perusopetusta ideologisesti eri tavoin.
Osa kunnista on päättänyt satsata lähikouluihin, vähentää painotettua opetusta, purkaa erityiskouluja, palkata lisää erityisopettajia ja kouluttaa opettajia ymmärtämään oppilaiden erilaisuutta.
–Tutkituissa kunnissa taustalla ei ilmeisesti ole ollut säästöpäätöstä. Vaikka koulukuljetuksissa on säästetty, rahat sijoitetaan takaisin kouluihin toisella tavalla, Lempinen sanoo.
Toiset kunnat satsaavat puolestaan painotettuun opetukseen, eikä erityiskouluja ole poistettu.
–Kunnat tulkitsevat perusopetuslakia hyvin eri tavoin. Käytössä on hyvin erilaisia perusopetuksen järjestämistapoja. Kehitys on lähtenyt 1990-luvulta, jolloin kunnat ovat saaneet enemmän valtaa valtiolta, Lempinen sanoo.
Kumpi tapa sitten on oikea? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.
–Se riippuu siitä, mitä halutaan tehdä ja minkälainen järjestelmä halutaan. Halutaanko polarisaatiota vai yhdessä tekemistä? Tämä on ideologinen kysymys, Lempinen sanoo.
–On mielenkiintoista nähdä, miltä erilaisten koulujen oppimistulokset tulevaisuudessa näyttävät, hän jatkaa.
Ossi Rajala