Yleisten kielitutkintojen suomen ja ruotsin kielen testit eli YKI-testit ovat ruuhkautuneet, eikä vapaita aikoja ole tällä hetkellä varattavissa. Opetushallituksen mukaan esimerkiksi toukokuun testien ilmoittautumisessa kaikki paikat täyttyivät noin 15 minuutissa eikä moni saanut haluamaansa paikkaa.
,
Suomen kielen keskitason YKI-testejä järjestetään kuusi kertaa vuodessa etukäteen päätettyinä testipäivinä. Esimerkiksi suomen kielen keskitason testiajan seuraava mahdollisuus on lokakuussa, mutta siihen haluavan on oltava valmiina, kun ilmoittautuminen alkaa 19. elokuuta.
Suurten kaupunkien ajat menevät kaikista nopeimmin.
– Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt ja keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, mikä aiheuttaa paineita erityisesti tälle alueelle, Opetushallituksen opetusneuvos Tarja Leblay kommentoi STT:lle sähköpostitse.
Pääkaupunkiseudun YKI-testien testipaikkoihin on enemmän hakijoita kuin tarjolla olevia paikkoja. Leblayn mukaan osa testin tekijöistä matkustaa mieluummin kauaksikin kotipaikkakunnaltaan kuin jää odottamaan paikan saantia seuraavalle ilmoittautumiskierrokselle.
Kansalaisuushakemuksissa selvä piikki
Maahanmuuttovirasto Migrin johtavan asiantuntijan Anu Korkeelehdon mukaan kansalaisuushakemukset ovat olleet kasvussa jo pitkään. Viime kesänä kansalaisuushakemusten tekemisessä nähtiin kuitenkin selvä piikki.
– En tiedä, vaikuttiko hallitusohjelman julkaisu siihen, mutta yleensä hakijamäärissä on kesäisin aika rauhallista. Voidaan olettaa, että moni haluaa hakea kansalaisuutta nyt ennen kuin kansalaisuuslakiin ehdotettu lakimuutos vaaditun asumisajan pidentämisestä tulee voimaan, Korkeelehto sanoo STT:lle.
Korkeelehdon mukaan jo pelkästään se, että yhä useampi hakee Suomen kansalaisuutta, johtaa YKI-testien suosioon.
– Kun hakemuksen pakollisena liitteenä on kielitodistus, se ohjaa ihmisiä sitten YKI-testeihin.
Korkeelehdon mukaan moni päätyy uusimaan testin jopa useamman kerran ennen läpipääsyä.
Opetushallitus aikoo lisätä testipaikkoja
Opetushallitus viestii pyrkivänsä jatkuvasti etsimään lisää testipaikkoja. Opetushallituksella ei ole mahdollisuutta esimerkiksi määrätä jotakin oppilaitosta toimimaan YKI-tutkintojen järjestäjänä.
– Lisää paikkoja tulee tarjolle heti, kun Opetushallitus löytää lisää kiinnostuneita testien järjestäjiä, jotka täyttävät laissa määritellyt kriteerit, Leblay sanoo.
Myös kielitutkintojen vuosittaista määrää on kasvatettu.
Kielitaitoedellytyksen täyttyminen voidaan YKI-testien lisäksi osoittaa suorittamalla suomen tai ruotsin kielellä perusopetuksen tai lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Lisäksi kielitaito voidaan todistaa tietyillä suomen tai ruotsin kielen korkeakouluopinnoilla sekä niin sanotulla virkamiessuomella tai -ruotsilla.
Pakolaisneuvonnan juristi Marjaana Laine toivoo, että ihmisille turvattaisiin mahdollisuus päästä osoittamaan kielitaitonsa YKI-testien ruuhkautumisesta huolimatta.
– Kielitaidon osoittaminen ei saa olla kiinni siitä, että testit ovat ruuhkautuneita. Tarvittaessa maahanmuuttoviraston pitää odottaa eikä tehdä kielteistä päätöstä vain testien ruuhkautumisesta johtuen, Laine sanoo.
Laineen mukaan kielitaitoedellytyksen keskeinen ongelma on se, että päätöksenteossa ja kielikoulutuksessa ei oteta riittävästi huomioon ihmisten yksilöllistä tilannetta.
– Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidot, terveydentila ja muu haavoittuva asema vaikuttavat kykyyn oppia kieltä. He tarvitsevat enemmän tukea. Se ei kerro siitä, etteikö ihmisellä olisi edellytyksiä tulla hyvinkin toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Sisäministeriö kutsuu lakimuutosta kannustimeksi
Nykylaissa yleinen asumisajan vaatimus kansalaisuuden saamiselle on viisi vuotta. Hallitus pyrkii kuitenkin tiukentamaan Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja. Lakimuutoksessa kansalaisuuden saamiselle edellytettävä asumisaika nostettaisiin viidestä kahdeksaan vuoteen.
Vaaditusta asumisajasta voidaan tosin nykyiselläänkin poiketa, jos kansalaisuutta hakeva ihminen täyttää jonkin laissa listatun poikkeamisperusteen kriteerit. Yksi näistä poikkeusperusteista on juuri kielitaitoedellytyksen täyttäminen eli todistus suomen tai ruotsin riittävästä kielitaidosta.
– Kielen opiskelu on tärkeä osa henkilön kotoutumista ja ylipäätään sitä, että hän pääsee mukaan yhteiskuntaan ja esimerkiksi työelämään, sisäministeriön erityisasiantuntija Roope Jokinen sanoo STT:lle.
Jos hakija pystyy todistamaan riittävän kielitaitonsa ennen vaaditun asumisajan täyttymistä, hän voi periaatteessa saada Suomen kansalaisuuden jo neljässä vuodessa. Jatkossa hakija voisi kielitaitonsa osoittamalla saada kansalaisuuden aikaisintaan viidessä vuodessa.
Jokisen mukaan kielitaitopoikkeuksen tarkoituksena on motivoida kansalaisuutta hakevia ihmisiä opiskelemaan suomen tai ruotsin kieltä.
– Siten ikään kuin voidaan palkita kielitaidosta lyhyemmällä vaaditulla asumisajalla. Kielikannustin on jatkossa jopa kolme vuotta, Jokinen sanoo.
Jos ihminen ei kykene oppimaan kieltä esimerkiksi heikon terveydentilan takia eikä täytä minkään muun poikkeamisperusteen kriteereitä, häneltä vaaditaan kansalaisuuden saamiseksi lähtökohtaisesti kahdeksan vuoden asumisaikaa Suomessa.
Kyseisen hallituksen esityksen tavoitteena on Jokisen mukaan tiukentaa kansalaisuuden edellytyksiä ja kannustaa maahanmuuttajia kotoutumaan. Jokinen huomauttaa, että kansalaisuutta ei nykyäänkään haeta tai saada heti ensimmäisen mahdollisen asumisajan sallimissa rajoissa.
– Kansalaisuushakemuksiin tehdään pääosin myönteisiä päätöksiä, mutta kielteisistä päätöksistä iso osa johtuu kielitaidon puutteesta. Ei ole itsestään selvää, että hakija osoittaa riittävän kielitaidon heti ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana.
Jokisen mukaan vaaditun kielitaidon taso pysyy samana eikä siihen esitetty muutoksia asumisaikaa koskevassa esityksessä.
Pakolaisneuvonta huolissaan lakimuutoksesta
Viime kesänä Pakolaisneuvonnan yleisneuvonnan asiointi vilkastui huomattavasti hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen.
– Kansalaisuuteen liittyvät kysymykset nousivat siellä aiempaa yleisemmiksi, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo STT:lle.
Syyksi Lindfors epäilee esitettyjä kiristyksiä Suomen kansalaisuuden saamiselle. Lindforsin mukaan asumisaikaedellytystä pidentävä lakimuutos vaikuttaa eniten kansainvälistä suojelua saaneisiin ihmisiin.
– Turvapaikan saaneilla asumisajan vaatimus voi moninkertaistua, Lindfors arvioi.
Nykylaissa on poikkeamisperuste, jonka mukaan kansainvälistä suojelua saanut ihminen voi saada kansalaisuuden jo neljän asumisvuoden jälkeen ja asumisaika lasketaan turvapaikkahakemuksen tekemisestä. Tulevan lakimuutoksen myötä kansainvälisen suojelun saamista ei enää lasketa poikkeamisperusteeksi yleiselle asumisajan vaatimukselle.
– Tuntuu siltä, että tämä ehdotettu lakimuutos on kohdistettu nimenomaan turvapaikan saaneisiin ja turvapaikanhakijoina tulleisiin ihmisiin, joiden kohdalla aiemmin on ollut enemmän joustoa, Lindfors sanoo.
Pakolaisneuvonnan juristin Marjaana Laineen mukaan Pakolaisneuvonnassa on pitkään oltu huolissaan siitä, että kansalaisuushakemusten käsittelyajat voivat venyä jopa kahteen vuoteen.
– Käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, ja se kuormittaa hakijoita. Ongelmia voi koitua esimerkiksi, jos hakijalla on vaikka opintoja tehtävänä ulkomailla, mutta asumisaikavaatimus pakottaa hänet pysymään Suomessa.
Laineen mukaan kansalaisuuden saamisella on usein korostunut merkitys kansainvälistä suojelua saaneille ja kansalaisuudettomille.
– Olemme huolissamme siitä, että tämä heikentää ja hidastaa ennen kaikkea yhteiskunnassa muutenkin monella tapaa heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuutta kansalaisuuden saamiseen, Laine sanoo.
Laineen mukaan juuri heille on usein hyvinkin tärkeää, että heillä on pysyväisluonteisesti oikeus olla Suomessa ja että he kokevat olevansa hyväksyttyjä yhteiskuntaan.
– Se on kotoutumiselle merkittävää sekä tämän ihmisen identiteetin että turvallisuuden tunteen kannalta. Merkitys korostuu entisestään näinä aikoina, kun julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä on varsin kovaa eikä turvapaikanhakijoista puhuta asiallisesti.
