Yhdysvaltalaisen riippumattoman tutkimusinstituutin Fund for Peacen ylläpitämässä hauraiden valtioiden indeksissä (Fragile State Index) Suomi pitää hallussaan viimeistä sijaa, eli Suomi on maailman vähiten hauras valtio. Toisessa ääripäässä indeksin ensimmäisellä sijalla on Somalia. Viimeisellä sijalla Suomi on ollut jo vuodesta 2011 alkaen.
Aina Suomi ei ole ollut mallimaa. Viime vuosisadan alussa Suomi oli sääty-yhteiskunnan seurauksena jaettu maa, jossa valta, vauraus ja mahdollisuus päästä osalliseksi resursseista olivat jakautuneet epätasaisesti. Nämä ongelmat ovat usein nykyistenkin sisällissotien taustalla.
Itsenäisyyden alkutaipaleella edellä mainitut yhteiskunnalliset jakolinjat, eriävät näkemykset maan tulevaisuudesta sekä taloudellisen epävarmuuden kuumentamat tunteet johtivat Suomen sisällissodan syttymiseen. Sota oli väkilukuun suhteutettuna yksi maailmanhistorian verisimmistä.
Suomen vakaus ei ole syntynyt kuluneen lähes sadan vuoden aikana siksi, että suomalaisilla olisi sisäsyntyistä neuvottelutaitoa. Jokaisessa nykyiseen vakauteen johtaneessa poliittisessa risteyspaikassa on käsillä ollut monia vaihtoehtoisia valintoja. Historia olisi voinut valita toisenkin tien.
Sisällissodan jälkeen maata onnistuttiin eheyttämään presidentti Ståhlbergin johdolla. Sodan taustalla olevia sosiaalisia epäkohtia purettiin lainsäädännön avulla itsenäisyyden alkuvuosina. Suurimmaksi osaksi punaisten puolella ollut SDP sai palata jo vuonna 1918 politiikkaan.
Suomi vältti poliittisen äärioikeiston valtaannousun 1930-luvulla toisin kuin monet muut Euroopan maat. Lapuan liike kiellettiin vuonna 1932 Mäntsälän kapinan seurauksena, mutta sen kannattajat saivat ajaa poliittisia näkemyksiään laillisin ja parlamentaarisin keinoin IKL-puolueena.
Toisen maailmansodan jälkeen laitavasemmistokaan ei onnistunut ottamaan Suomen politiikkaa haltuunsa. Täysin sitä ei ole pystytty selvittämään, miksi Neuvostoliitto ei ajanut vahvemmin vasemmiston vallankaappausta Suomessa. Osuutensa tässä lienee sillä seikalla, että Suomi asemoi itsensä presidentti Paasikiven johdolla maltillisesti kylmässä sodassa muodostuneiden blokkien välille. Siten Suomi ei ollut turvallisuusuhka Neuvostoliitolle, eikä laitavasemmistoa pyritty nostamaan väkisin Suomen johtoon.
Suomea voi onnitella ennen kaikkea siitä, että Suomessa on onnistuttu tekemään vuosikymmenien mittaan kerta toisensa perään maltillisia poliittisia valintoja, jotka ovat estäneet poliittisen valtatasapainon kallistumisen johonkin ääripäähän. Keskitien valinnat ovat pala kerrallaan rakentaneet Suomesta valtiota, jonka hyväksyntä kansalaisten silmissä on laaja-alaista.
Maailman vakain valtio ei tarkoita sitä, että valtio olisi samalla maailman paras. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna hyvin vakaat ja luotettavat instituutiot, korkea lehdistönvapaus, toimivat julkiset palvelut sekä suhteellisen pieniä yhteiskunnallisia jakolinjoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on parhaat edellytykset ratkaista yhteiskunnallisia ristiriitoja ilman väkivaltaista konfliktia.
Se, jos mikä, on saavutus.
TIMMY TRÜMPLER