Vielä kolme kuukautta sitten vastustin Suomen Nato-jäsenyyttä. Olen kuitenkin joutunut Ukrainan sodan vuoksi joutunut punnitsemaan kantaani uudelleen, ja Putinin televisiopuhe oli viimeinen niitti.
Putin väitti 21.2. pitämässään puheessa, että “Lenin on Ukrainan luoja” ja että Ukraina on historiallisesti Venäjän maita, mikä kuulostaa suomalaisen korvaan huolestuttavalta. Putinin puheen ja Venäjän aggressioiden perusteella näen, että Suomella on keskipitkällä aikavälillä pääpiirteittäin kaksi tietä: päätyä joko Venäjän federaation tai Naton jäseneksi.
Venäjä on ulkopoliittisesti kuin nurkkaan ajettu koira: aggressiivinen ja arvaamaton. Tilanne ei todennäköisesti tule muuttumaan ihan hetkeen, kun ympäri maailmaa kiristyvä ilmastopolitiikka iskee kovaa fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan Venäjän kansantalouteen.
Venäjä on jo pitkään käyttänyt energiapolitiikkaa häikäilemättömästi geopolitiikkansa jatkeena, minkä vuoksi Suomen ja EU:n pitäisi pyrkiä irti tästä talutushihnasta.
Federalistina haluaisin nähdä elämäni aikana EU:n yhteiset puolustusvoimat. Haave on kuitenkin kaukainen, eikä sen varaan voi laskea liikaa. Takuita Suomen turvallisuudesta tarvitaan nyt, eikä hypoteettisesti vasta vuosikymmenten päästä.
Suomen ei saa jäädä nyt yksin. Siksi Natoon.
Jami Haavisto
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja
Seinäjoki