EU-komissio on hyväksynyt Saksan uudet julkiset tuet sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille. Saksan tilanne on mielenkiintoinen suomalaisittain, energia-ala on meilläkin esittänyt kiihtyvään tahtiin toiveita uusista tuista, joilla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset pidettäisiin kannattavina.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa käytetään paljon kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa. Se on Suomen energiahuollon tärkeimpiä kivijalkoja ydinvoiman ja vesivoiman rinnalla.
Lännen Median lehdet kertoivat tiistaina Bioenergia ry:n selvityksestä, jonka mukaan uusien yhteistuotantolaitosten rakentaminen ei enää kannata. Jos vanhentuvien yhteistuotantolaitosten tilalle rakennetaan pelkkiä lämpökattiloita, Suomesta voi selvityksen mukaan hävitä pahimmillaan 1–2 uuden ydinvoimalan verran sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.
Saksassa yhteistuotanto painii samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa. Valtio onkin räätälöinyt yhteistuotantolaitoksille tuen, joka parantaa niiden kannattavuutta.
Sähköä markkinoille tarjoaville voimaloille maksetaan kiinteä tuki markkinahinnan päälle. Tuen kokonaismäärä ei pääse näin ollen kasvamaan odottamattoman suureksi, kuten Suomessa kävi tuulivoiman syöttötariffin kanssa.
Voimalat saavat tuen vain ajaessaan täydellä kuormalla. Saksa pyrkii näin ohjaamaan sähkön tuotantoa tilanteisiin, joissa kysyntä on suurimmillaan. Jos sähkön markkinahinta painuu negatiiviseksi – niin kuin Keski-Euroopassa on viime aikoina silloin tällöin käynyt – tukia ei makseta.
Osa tuesta jaetaan tarjouskilpailun kautta markkinahäiriöiden pienentämiseksi. Tukijärjestelmä suosii pieniä yhteistuotantolaitoksia, jotta muutama suuri voimalaitos ei pääsisi omilla toimillaan estämään pienempien tuottajien kilpailua.
Uusi tuki rahoitetaan kuluttajilta siirtomaksujen yhteydessä kerättävällä lisämaksulla, joka on 0,445 senttiä kilowattitunnilta. Lisämaksu ei ole aivan mitätön: se vastaa noin viidesosaa suomalaiskuluttajilta tällä hetkellä perittävästä sähköverosta.
Vaikka EU-komissio hyväksyi Saksan tukijärjestelmän, se aikoo tutkia asiaa vielä lisämaksujen osalta, sillä Saksa on Suomen tavoin helpottanut teollisuuden kustannustaakkaa alentamalla näiden sähköveroja. Teollisuus ja muut suuret sähkönkäyttäjät saavat helpotusta myös uudesta lisämaksusta. Komissio tutkii nyt, rikkooko se EU:n valtiontukia koskevia sääntöjä.
Komissio kertoi ratkaisuistaan lehdistötiedotteella maanantaina.
Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tärkeä osa energiahuoltoa, sillä sitä ajetaan täydellä teholla nimenomaan paukkupakkasten aikaan, kun kysyntäkin on suurimmillaan.
Yhteistuotanto on energiatehokasta ja siksi ympäristöystävällistä, ja polttoaineena voidaan käyttää uusiutuvia kotimaisia polttoaineita.
Pelkän lämpövoimalan rakentaminen on paljon halvempaa kuin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon. Lämpökaupassa hinnat ovat lisäksi vakaampia kuin sähkömarkkinoilla, joilla hinnat ovat painuneet viime vuosina niin alhaisiksi, että monissa voimaloissa sähkön tuotanto on käynyt kannattamattomaksi.
Jos energiayhtiöt alkavat rakentaa yhteistuotannon sijaan erillisiä voimaloita sähkön ja lämmön tuotantoon, päästöt lisääntyvät ja kulutushuippujen aikana voi tulla pulaa sähköstä. Bioenergia ry:n selvityksen mukaan uuden yhteistuotantovoimalan rakentaminen on joutunut vaakalaudalle jo ainakin Oulussa, Rovaniemellä ja Lahdessa.
Henripekka Kallio / lännen media