Nopeasti kasvavalla työttömyydellä on jälkiseurauksensa, jotka uhkaavat synnyttää Suomeen laajoja maantieteellisiä köyhyystaskuja.
Asiasta varoitetaan eurooppalaisen sosiaalipoliittisen verkoston EU-komissiolle tuottamissa maaraporteissa, jotka ovat laatineet Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas ja toimeentuloturvan tutkimusryhmää johtava Laura Kalliomaa-Puha.
Tutkijat arvioivat Suomen sosiaalipoliittista tilannetta ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaa.
Laajoja köyhyystaskuja syntyy, kun ihmiset joutuvat työttömiksi alueilla, joilla asunnot ja kiinteistöt ovat menettäneet arvonsa. Muuttaminen työn perässä ei onnistu, koska omistusasuntoa on lähes mahdotonta myydä, eikä alkupääomaa uuden elämän aloittamiseen kalliissa kasvukeskuksissa tästä syystä ole.
Riippuvuus sosiaalituista kasvaa alueilla entisestään. Samalla köyhyys lisääntyy, koska perusturvaetuuksien taso on 20 vuodessa romahtanut suhteessa köyhyysrajaan.
Länsimaissa ihmistä pidetään tulojen näkökulmasta köyhänä, jos hänen tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin yleisestä tulotasosta. Aiemmin erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot nostivat kotitaloudet köyhyysrajalle tai hieman sen yläpuolelle, mutta enää näin ei ole.
Esimerkiksi opintotuki vei saajansa vuonna 1995 melko lähelle (69,2 prosenttiin) köyhyysrajaa, samoin lasten kotihoidon tuki (77,0 prosenttiin). Vuonna 2014 opintotuki ylsi vain 41,7 prosenttiin köyhyysrajasta ja kotihoidon tuki 37,5:een.
Sipilän hallituksen ohjelmaa arvioidessaan tutkijat kiinnittävät huomionsa perusetuuksien indeksisidonnaisuuden jäädyttämiseen, joka johtaa tukien tason ja köyhyysrajan välisen kuilun leventymiseen.
Toimeentulotukea ei ole jäädytetty, vaan sitä käytetään harkinnanvaraisesti paikkaamaan muiden tukien riittämättömyyttä.
– Suuntaus saattaa muuttaa koko suomalaisen hyvinvointimallin luonnetta: seurauksena on siirtyminen kohti valikoivaa hyvinvointivaltiota, tutkimusjohtaja Kangas painottaa.
Tukea asumiseen saavien kotitalouksien määrä on noussut vuodesta 2008 alkaen dramaattisesti ja ylittää jo 200 000 rajan. Asumistukiin käytetään valtion budjetista jo 1,5 miljardia euroa.
Rakenteellisesta työttömyydestä kärsii 200 000 suomalaista.
Tutkijat varoittavat EU-komissiota siitä, että talouden negatiivinen kehitys haastaa Suomen tulonsiirtojärjestelmän kestävyyden.
Kangas ja Kalliomaa-Puha toteavat Suomen kärsivän kaksoistaantumasta, joka on seurausta teollisuuden rakennemuutoksesta ja maailmantalouden yskimisestä. He arvioivat hallituksen tähtäävän yhteiskuntasopimuksella sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen suhteelliseen alentamiseen, kun Suomella ei ole omaa valuuttaa, jonka arvoa se voisi alentaa.
Hallitus leikkaa eniten sosiaalieduista ja koulutuksesta.
– Lapsilta on helppoa leikata, koska he eivät nouse barrikadeille. Lapsilisä ei missään tapauksessa ole enää niin suuri raha kuin omassa lapsuudessani, mutta maidot sillä saa tai lapselle harrastuksen, pohtii puistoruokailuun kahden tyttärensä kanssa saapunut helsinkiläinen Iisa Lehtinen.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA