Tasan 150 vuotta sitten suomalaisia riivasi ja tappoi suurista nälkävuosista pahin. Vuonna 1867 jäät lähtivät Tampereella Näsijärvestä vasta 17. kesäkuuta. Kasvukausi ei päässyt vauhtiin.
Se vanha vainooja, eli vitsauksen perimmäinen syy simputtaa taas Suomen kevättä. Hyytävä koillisvirtaus on vyörynyt viime päivinä Jäämereltä, kun korkeapaine on pesiytynyt Norjanmerelle ja matalapaine lymyää Venäjällä.
Nälkävuosi-ilmiön iskuyritystä tuskin tarvitsee säikkyä.
– Poikkeuksellisen virtauksen pitäisi jatkua aina kesäkuun alkupuolelle asti. Silloinkin se olisi kuitenkin paljon lievempi kuin 150 vuotta sitten, koska ilmasto on lämmennyt, sanoo tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta.
Suurten nälkävuosien (1866–1868) aikaisia sääoloja selvitellyt Ruosteenoja sanoo, että kevään keskilämpötilat ovat nousseet tyypillisistä 1800-luvun lukemista noin pari astetta.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan sää on viime päivinä kurittanut Suomea suuressa osassa maata vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmänä. Lumikuurot toukokuussa eivät kuitenkaan ole aivan poikkeuksellisia.
JARI KARJANMAA