Jos linjoja vetää suoriksi, jokainen suomalainen edistää ilmastonmuutosta vähintään 125 eurolla vuodessa. Se on summa, jonka edestä heitetään roskiin syömättä jäänyttä ruokaa jokaisen suomalaisen edestä.
Määrällisesti laskettuna ruokaa päättyy roskiin yli miljoona kiloa päivässä.
Näin todetaan kaksi vuotta sitten tehdyssä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa.
Hävikkiruuan syntymistä olisi helppo vähentää yksinkertaisilla valinnoilla, mutta vastuu ei ole pelkästään kuluttajalla.
– Vain yksi taho ei voi ratkaista tätä ongelmaa, vaan vastuu on koko ruokaketjulla. Jo alkutuotannossa ja kuljetuksen aikana menee hukkaan tuotteita, jotka eivät kelpaa kaupalle. Osa kaupan hyllyillä olevista tuotteista eivät puolestaan kelpaa kuluttajille, jotka heittävät paljon syömättä jäänyttä ruokaa pois. Toisaalta kyse on asennevammasta, kun ruuasta ei ole pulaa eikä ruokaa tarvitse syödä viimeiseen muruun asti, toteaa syyskuisin Hävikkiviikkoa järjestävän Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.
Kaikista tärkeintä ja helpointa ilmastonmuutoksen kannalta on vähentää ruokahävikin syntymistä ketjun loppupäässä. Ruoka aiheuttaa WWF:n mukaan viidenneksen kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä.
Turhan ruuan tuottaminen haaskaa myös energiaa. Ruuan osalta lihantuotannolla on suurimmat ilmastovaikutukset. Sen lisäksi, että lihaa tuotetaan liikaa, suomalaiset syövät jopa 40 prosenttia liikaa punaista lihaa suosituksiin nähden.
Ravintoloissa hävikkiruuan pienentäminen vaatii huomattavasti parempaa suunnittelua kuin kotitalouksissa.
– Paljon riippuu siitä, minkä tyyppisestä ravintolasta on kyse. Annosravintola ja kouluravintola ovat kuin yö ja päivä. Sitran muutama vuosi sitten käynnistämä hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka lähiseudun asukkaat voivat tulla syömään kouluun tai että hyväntekeväisyysjärjestöt voivat käyttää kouluruokaloiden ylimääräisen ruuan. Sitä pitäisi laajentaa muihinkin laitoksiin kuin kouluihin, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Silvennoinen.
Tällä hetkellä koulujen tähdelounaskäytäntöä on kokeiltu tai otettu kokonaan käyttöön kymmenissä kunnissa, kuten Rovaniemellä, Jyväskylässä, Vaasassa ja Tampereella. Porissa on myös aloitettu vastaava ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva hanke.
– Kunnallisella sektorilla syntyvää ylimääräistä ruokaa on lahjoitettu muutamille avustusjärjestöille jo vuosia, mutta kevään aikana ylimääräisen ruuan hyötykäyttöä ollaan hiukan laajentamassa. On hyvä, että ruokaa saataisiin enemmän hyödynnettyä, ettei tulisi hävikkiä, kertoo Porin palveluliikelaitoksen palvelusuunnittelija Timo Salmi.
Porin kaikki koulut osallistuvat myös lauantaina vietettävään Earth Hour -ilmastotapahtumaan. Ensi viikon tiistaina Porin kouluissa on tarjolla kasvislounas muistuttamassa ruuan ilmastovaikutuksista. Säännöllisesti kasvisruokapäivä on Porin kouluissa joka kuudes viikko.
Hillitse ilmastonmuutosta ruokavalinnoilla
1. Korvaa osa lihasta kasviksilla tai kestävästi kasvatetulla kalalla.
2. Syö se ruoka, minkä olet ostanut ja valmistanut.
3. Suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita, joiden tuotannossa ympäristövaikutukset on huomioitu.
JOHANNA JUUPALUOMA/LÄNNEN MEDIA