Tänään julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat suomalaisia kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita. Suomalaisten lautasille pyritään lisäämään kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Tarkoituksena on myös, että suomalaiset vähentäisivät punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä suolan määrää ruokavaliossaan.
Suositukset on laatinut valtion ravitsemusneuvottelukunta. Tuoreessa julkaisussa ruoka-aineita on arvioitu sekä niiden terveysvaikutusten että ympäristövaikutusten osalta. Ympäristövaikutukset on lisätty suosituksiin Pohjoismaisen ministerineuvoston mandaatin vuoksi.
Elintarviketeollisuusliitto ei ole uusiin linjauksiin täysin tyytyväinen. Sen mukaan suosituksissa ei ole arvioitu suomalaisen ruokaketjun kykyä tuottaa suositusten mukaista ruokaa eikä kehotettu valitsemaan kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan kotimaisia tuotteita ei ole voitu korostaa suosituksissa, koska niiden tuotannon ympäristövaikutuksista suhteessa muihin maihin ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä. Katajajuuri kertoi asiasta Ruokaviraston tiedotustilaisuudessa tänään.
Ruokatalo HKFoods sanoo, että punainen liha, siipikarjan liha sekä leikkeleet mahtuvat edelleen terveelliseen ruokavalioon suositusten mukaisissa määrissä.
– Suomalaisten suosikkiruoista, lihapullista tai jauhelihakastikkeesta ei siis tarvitse luopua, tiedotteessa sanotaan.
Perinteisten kotiruokien, kuten makaronilaatikon tai karjalanpaistin, resepteissä lihan osuus on HK:n arvion mukaan kohtuullinen ja tasapainossa muun muassa kasvisten kanssa.
Vähemmän lihaa, enemmän palkokasveja
Suositusten mukaan kasviksia pitäisi jatkossa syödä noin 500–800 grammaa päivässä, kun aiempi suositus oli vähintään puoli kiloa. Edelliset ravitsemissuositukset olivat vuodelta 2014.
Kauppapuutarhaliiton mukaan 800 gramman kasvistavoite on suuresta määrästään huolimatta toteutettavissa. Puolet päivän kasviskiintiöstä täyttyy, kun esimerkiksi lounaalla syö reilun lautasellisen tomaatti-basilikapastaa, höystää lisukeleivät vihanneksilla ja syö jälkiruoaksi hedelmän.
Naudan, sian ja lampaan lihaa suositellaan nyt syötävän enintään 350 grammaa kypsennettynä lihana viikossa. Aiemmin kypsiä lihavalmisteita ja punaista lihaa ei suositeltu enempää kuin 500 grammaa viikossa.
Ympäristösyistä lihan kulutuksen olisi suositusten mukaan kuitenkin perusteltua olla väestötasolla huomattavasti alle terveyssyistä suositellun 350 gramman. Pitkän aikavälin tavoitteena suositellaan, että sekä siipikarjan että punaisen lihan kulutuksen pitäisi jäädä alle 350 grammaan viikossa.
Palkokasveja ja palkokasvivalmisteita suositellaan lisättävän ruokavalioon vaihtoehtoisena lähteenä eläinperäisille proteiineille. Alustavan tutkimusnäytön pohjalta kypsiä palkokasveja suositellaan syötävän noin 50–100 grammaa päivässä.
Palkokasvien rinnalle suositellaan erityisesti täysjyväviljaa, siemeniä ja pähkinöitä, jos ruokavalio ei sisällä eläinperäisiä tuotteita. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset palkokasvit eivät sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja.
Lisää täysjyvävalmisteita
Suositusten mukaan suomalaiset syövät tällä hetkellä erityisesti liikaa suolaa ja kovaa rasvaa, mikä altistaa muun muassa sydänsairauksille.
Puutteita on myös kuidun saannissa. 18-74-vuotiaista suomalaisista 70 prosenttia saa liian vähän kuitua ja hiilihydraatteja ruokavaliostaan. Liian vähäinen kuidun saanti lisää muun muassa paksu- ja peräsuolisyövän ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Viljavalmisteiden osalta suomalaisten tuleekin suositusten mukaan suosia pääosin täysjyvää. Kaikissa valmisteissa on suosittava myös vähäsuolaisia vaihtoehtoja ja vähäkuituisia tuotteita on käytettävä maltillisesti.
Sen sijaan riisiä suositellaan korvattavaksi muilla täysjyväviljoilla. Täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 milligrammaa päivässä. Suositeltavan määrän saa täyttymään esimerkiksi lautasellisella puuroa, kolmella palalla täysjyväruisleipää ja runsaalla desillä keitettyjä ohjasuurimoita.
Täysjyvävalmisteiden lisääminen ruokavalioon on myös yksi keino lisätä folaatin eli B9-vitamiinin puutosta väestössä. Naisista noin 70 prosenttia ja miehistä noin 60 prosenttia alittavat folaatin keskimääräisen päivittäisen tarpeen.
Täysjyvätuotteiden lisäksi ruokavalioon suositellaan lisättävän muun muassa sellaisenaan käytettäväksi hedelmiä ja marjoja, jotka eivät sisällä vapaata sokeria. Sen sijaan hedelmä- ja marjatäysmehujen sekä mehutiivisteiden käyttöä suositellaan rajoitettavan, sillä ne sisältävät vapaata sokeria.
Runsas vapaan sokerin käyttö heikentää suositusten mukaan ruokavalion kokonaislaatua ja lisää hampaiden reikiintymisen riskiä.
Kahvia ei olla kieltämässä
Myös runsasta kahvinjuontia kehoitetaan välttämään sekä ympäristö- että terveyssyistä. Suositusten mukaan kofeiinin kokonaissaannin kaikista lähteistä tulee olla korkeintaan 400 milligrammaa päivässä. 400 milligrammaa kofeiinia vastaa noin neljää kuppia keitettyä kahvia tai kahta energiajuomashottia.
Raskaana olevien ja imettävien naisten kofeiinin saannin suositellaan olevan tästä puolet. Lasten ja nuorten turvallisen kofeiinin saannin rajaksi annetaan enintään 3 milligrammaa painokiloa kohti päivässä.
Edellisissä ravitsemussuosituksissa kofeiinin käytön rajoituksia ei erikseen mainittu.
Suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori Maijaliisa Erkkola kertoo kyseisen linjan olleen Ruokavirastolla käytössä jo pidempään. Nyt annetuilla ohjeilla halutaan kuitenkin tuoda liiallisen kofeiinin käytön riskit väestölle entistä näkyvimmiksi.
– Kahvin tietenkin sallimme väestölle, mutta tietyn rajan jälkeen terveyshyödyt alkavat kumoutua riskeillä. Nuorisolla kofeiinin saanti voi nousta runsaaksi, jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen ja varsinkin jos käytetään kofeiinilla rikastettuja juomia, hän sanoo.
Meiran vastuullisuus-, kehitys- ja viestintäjohtaja Heidi Päiväniemi ei usko, että Suomessa on erityisiä ongelmia kahvin kulutukseen liittyen terveydellisestä näkökulmasta, kun puhutaan kohtullisesta kuluttamisesta.
– Kahvilla on tunnistettu kuitenkin myös niitä terveydelle suotuisia vaikutuksia silloin, kun kulutus on kohtuullista. Keitetään sen verran kahvia kuin nautitaan, eikä heitetä kahvia viemäriin, Päiväniemi korostaa.
Iäkkäät uusi erityisryhmä alkoholinkäytölle
Suomalaisille ei uusissa ohjeistuksissa myöskään suositella alkoholin käyttöä, koska sille ei ole voitu asettaa turvallisen käytön rajaa. Aiemmissa ravitsemussuosituksissa oli annettu alkoholille suositeltavat päivittäiset enimmäisannosmäärät aikuisille.
Lisäksi iäkkäät on nostettu suosituksissa uudeksi erityisryhmäksi alkoholin haittavaikutusten osalta. Lapsille, nuorille, raskaana oleville ja imettäville sekä ikääntyneille alkoholin käyttöä ei suositella julkaisussa lainkaan. Vuoden 2014 ravitsemussuosituksissa ikääntyneitä ei laskettu mukaan tähän joukkoon.
Erkkolan mukaan iäkkäät on haluttu korostaa nyt muun muassa siksi, että ikääntyessä ihmisen kehonkoostumus muuttuu. Tällöin myös esimerkiksi kehon nestepitoisuus pienenee, jolloin alkoholin haitalliset vaikutukset kasvavat.
– Myös alkoholin yhteisvaikutukset eri lääkkeiden kanssa voivat olla haitallisia. Kaikki nämä yhdessä ja lisäksi tietysti muistisairaudet ja alkoholin vaikutukset sosiaaliseen elämään, hän sanoo.