Amerikan-siirtolaisuuden huippuvuosina, 1900–1920, Suomesta lähti ison veden taa noin 350 000 siirtolaista.
Merkittävä osa heistä oli kotoisin pohjalaismaakunnista. Monella oli sydämessään toive paremmasta elämästä.
Musiikki oli uudessa kotimaassa monelle keskeinen osa arkea, vapaa-ajan viettoa ja juhlaa. Suomesta lähteneet siirtolaiset lauloivat hirtehisesti raadannasta, haikeasti koti-ikävästä ja puhkesivat myös kapinahenkeä uhkuviin taistelulauluihin.
Laulu ja soitto kaikuivat raittiusseuroissa, työväentaloilla ja kirkoissa, mutta myös kodeissa ja kyläyhteisöissä.
Haavemaan lauluja
Nyt kyseisiä lauluja ja tarinoita pääsee kuulemaan Seinäjoella. ”Haavemaa – Soiva siirtolaisuus 1800-luvulta nykypäivään” on pohjalaismaakuntien siirtolaisuushistorian hanke, jossa yhdistyvät tutkimus, musiikki ja näyttämötaide.
Keskiössä on Pohjois-Amerikkaan ja sieltä edelleen Neuvosto-Karjalaan lähteneiden suomalaissiirtolaisten musiikki, sen sosiaaliset merkitykset ja käyttö 1800-luvun puolivälistä tähän päivään.
Hankkeen johtaja on professori Saijaleena Rantanen Taideyliopiston Seinäjoen yksiköstä.
Millainen kuva siirtolaisuudesta syntyy, kun keskiössä ovat musiikki ja siihen liittyvät tarinat?
– Kuva siirtolaisuudesta monipuolistuu, sillä musiikin avulla on mahdollista päästä sellaisen tiedon äärelle, josta ei ole vielä kirjoitettu, Rantanen toteaa.
– Nostamme myös esiin aiemmin arkistojen kätköihin jääneitä ihmisryhmiä. Yksi tällainen ryhmä on siirtolaisnaiset. He ovat olleet aktiivisia musiikin saralla sekä työväenliikkeessä että esimerkiksi seurakuntien musiikkitoiminnassa.
Draamallinen konsertti
Siirtolaisten elämäntarinoihin syvennytään musiikin ja näyttämötaiteen keinoin esityksessä, jonka ovat käsikirjoittaneet Mia Vuorela ja Juha Luukkonen. Näytelty konsertti kuullaan tulevana lauantaina Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Lavalle nousevat vierailevat solistit Aija Puurtinen, Karri ”Paleface” Miettinen ja Pauli Hanhiniemi sekä näyttelijät Jani Johansson, Jussi Jätinvuori, Kristiina Karhu ja Mia Vuorela.
Musiikista vastaa seinäjokinen Laitakaupungin orkesteri. Konsertissa soivat sekä tutummat laulut että historian katveeseen jäänyt musiikki, jota on kerätty Haavemaa-hankkeessa.
– Konsertissa kuullaan siirtolaislauluja vaikkapa Hiski Salomaan Lännen lokarista aina uuteen, Aija Puurtisen ja Palefacen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen, Saijaleena Rantanen kertoo.
Unelmia ja pettymyksiä
Konsertin aattona, perjantaina 27.3. järjestetään Kalevan Navetan Hugo-salissa kaikille avoin seminaari.
Pääpuheenvuoron pitää toimittaja Maarit Tastula otsikolla ”Unelmia ja pettymyksiä – Miksi Amerikka radikalisoi Pohjanmaalta lähteneitä siirtolaisia?”.
Sen jälkeen ohjelmassa on paneelikeskustelu, jossa Maarit Tastulan kanssa siirtolaisuudesta keskustelevat Samira Saramo Siirtolaisuusinstituutista, Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksestä sekä Haavemaa-hankkeen tutkija Samuli Korkalainen.
Lisäksi mestaripelimanni Teijo Aho esittää isänsä Tauno Ahon Pohjois-Amerikasta oppimia haitarisävelmiä.
Paneelikeskustelua ohjaa professori Saijaleena Rantanen. Hän odottaa innolla konserttia ja seminaaria.
– Siirtolaisten tarinat ovat moninaisia ja eri tavoin koskettavia. Ne liittyvät myös monien pohjalaisperheiden vaiheisiin, Rantanen muistuttaa.
– Moni lähtijä joutui pettymään, kun todellisuus perillä ei vastannutkaan odotuksia. Mutta oli myös niitä, jotka löysivät haavemaansa.
Missä ja milloin?
Haavemaa – Soivia tarinoita siirtolaisuudesta -konsertti kuullaan 28.3. kello 13 ja 18 Seinäjoen kaupunginteatterissa. Konsertti on maksullinen.
Haavemaa – Tarinoita siirtolaisuudesta -seminaari 27.3. järjestetään kello 13–17 Kalevan Navetassa. Vapaa pääsy.
Seminaari ja konsertti ovat osa Taideyliopiston Seinäjoen yksikön 35-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Haavemaa-hanke on Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston maakunnallinen kärkihanke.
