Vain 1–3 prosenttia suomalaisista isistä jää vanhempainvapaalle ja hoitorahan käyttäjistä isiä oli viime vuonna 7 prosenttia. Isyysvapaata sentään käyttää 78 prosenttia isistä.
Ruotsalaiset isät käyttävät perhevapaita huomattavasti suomalaisia isiä enemmän. Kun Suomessa isät käyttävät seitsemän prosenttia perhevapaista, Ruotsissa isät käyttävät perhevapaista 25 prosenttia.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan uudistukselle on selvä tarve. SAK:n vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan noin joka kolmas isä kokee perhevapaille jäämisen työpaikallaan melko tai erittäin vaikeaksi.
– Kustannusvapaa SAK:n perhevapaamalli osoittaa, ettei tasa-arvon edistäminen vaadi lisärahoitusta vaan ainoastaan rohkeaa uudistamista. Jos aloitamme valmistelut nyt, saamme isiä tukevat uudistukset voimaan viimeistään ensi vaalikaudella, Eloranta sanoo.
Eloranta muistuttaa, että työpaikoilla lyhyttä isyyslomaa pidetään nykyisin jo itsestäänselvyytenä, vaikka vielä muutama vuosikymmen sitten isällä ei ollut lainkaan oikeutta isyysvapaaseen.
– Tämä todistaa, että korvamerkitty etuus on tehokas tapa muuttaa vanhempien ja työpaikkojen asenteita.
SAK:n mallissa vanhemmat voisivat luovuttaa osan etuuksistaan toiselle huoltajalle tai muulle läheiselle, vain kolmen kuukauden kiintiö on pidettävä itse. Etuuspäiviä voisi myös käyttää yksittäin, puolitettuina sekä lyhyenä tai pitkänä pätkänä.
– Isän kynnys lähteä perhevapaalle laskee, jos etuudet toimivat ylimääräisten vapaapäivien tapaan. Malli sujuvoittaa perheen ja työelämän yhdistämistä.
Nykyisin etäisät ja lasta yksin hoitavat yksinhuoltajaisät eivät ole oikeutettuja vanhempainvapaisiin.
– Kelan tehtävä ei ole päättää siitä, kuka on lapsen lähimmäinen. Kaikkia perheitä on kohdeltava tasapuolisesti niin, että he saavat vapaasti jaettavakseen saman verran etuuksia, Eloranta sanoo.
Myös SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen vaatii pikaisia toimia perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.
– Tavoitteena on oltava myös, että perhevapaita jaetaan nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten välillä. Tämä parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja eläkekertymää vähentäen siten myös tulevaa eläkeköyhyyttä, Kiljunen sanoo.
Kiljusen mukaan Suomi poikkeaa päivähoidossa naapureistaan.
– Muissa Pohjoismaissa 3-5 vuotiaista lapsista lähes kaikki osallistuvat varhaiskasvatukseen, Suomessa 65 %. Ruotsissa kaikille kolme vuotta täyttäneille tarjotaan 15 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa ja vain tämän ylittävältä ajalta peritään kohtuullinen maksu.
– Ruotsissa osa-aikatyö on pienten lasten vanhemmilla 3-4 kertaa yleisempää kuin Suomessa ja isät käyttävät myös vanhempainvapaaoikeuksia enemmän, joiden seurauksena kotihoidontuki on osoittautunut vähäiseksi.
Suomessakin pitäisi Kiljusen mukaan olla tavoitteena 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa 3-vuotiaasta alkaen tukemaan hyvinvointia ja työllisyyttä.
Isänpäivän kunniaksi myös Suomen Ekonomit vetoavat, että perhevapaata kehitetään.
– Perhe tuo elämään uutta sisältöä ja tarjoaa mahdollisuuden työhön liittyvistä ajatuksista irtaantumiseen, palautumiseen ja sitä kautta parempaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä.
Ekonomien mielestä uudistuksen yhteydessä pitäisi myös helpottaa hoitovastuun kantavan vanhemman paluuta töihin perhevapaiden jälkeen. Ekonomien tarjoaman yksi ratkaisu olisi jälkisuoja, jonka turvin perhevapaalta palannut saisi vastaavan työsuhdeturvan kuin raskaana oleva.
HANNAMARI AHONEN / LÄNNEN MEDIA
