Ruotsi on ulkomaista ylivoimaisesti suosituin muuttokohde suomalaisille. Vuonna 2023 Ruotsiin muutti runsaat 1 700 ja toiseksi suosituimpaan pohjoismaahan Norjaan reilut 400 Suomen kansalaista. Ruotsiin muuttaminen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi 2020-luvulla, kertoo Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun projektinjohtaja Heli Mäkipää.
– Ainakin yksi merkittävä syy on koronapandemian myötä otettu digiloikka: ihmiset pystyvät tekemään töitä etänä joko kotona tai työpaikan sivukonttorilla, jolloin työn ottaminen Ruotsista ei automaattisesti tarkoita muuttoa. Ruotsissa saatetaan olla esimerkiksi 2–3 päivää viikossa ja loppuaika kotona, jolloin vakituinen osoite pysyy Suomessa, Mäkipää kuvailee.
Siirtolaisuusinstituutin projektipäällikkö Magnus Enlund kertoo, että kiinnostus muita Euroopan maita kohtaan on noussut suomalaisilla samaan aikaan, kun Ruotsin hohto on hiipunut. Enlundin mukaan vielä vuonna 2000 kaikista suomalaisista maastamuuttajista 30 prosenttia muutti Ruotsiin, kun nykyään vastaava prosenttiluku on enää 15.
– Moni valitsee muuttomaan paremman palkan ja parempien uramahdollisuuksien perusteella. Esimerkiksi Saksa ja Sveitsi ovat suosittuja muuttokohteita, Enlund sanoo.
Nuoret aikuiset muuttavat eniten
Mäkipään mukaan suurin osa Ruotsiin muuttavista suomalaisista on 15–24-vuotiaita.
– Mielenkiintoista on myös se, että ainakin vielä vuonna 2015 suurin osa muutti Ruotsiin työttömänä. Lähtijät ovat pääosin niin nuoria, että moni todennäköisesti muuttaa Ruotsiin nimenomaan opintojen perässä, eikä heitä silloin tilastoida minkään alan työntekijöiksi, Mäkipää arvioi.
Pelkästään miesten parissa korostuu työuransa alkutaipaleella oleva 24–34-vuotiaiden ikäluokka. Ylipäätään Ruotsiin muuttaa suurin piirtein saman verran naisia ja miehiä.
Mäkipään mukaan vuonna 2015 suurin osa Ruotsiin muuttaneista miehistä työllistyi teollisuus- tai liikennealoille ja valtaosa naisista koulutus- tai terveydenhuoltoaloille.
– En osaa sanoa, onko tilanne sittemmin muuttunut, mutta ainakin täällä Info Pohjola -neuvontapalvelussa Ruotsiin muuttamista koskevia kyselyitä tulee naisten osalta eniten koulutus- ja terveydenhuoltoaloista, kun taas miesten osalta on viime vuosina korostunut rakennusala.
Moni pysyttelee lähellä Suomen rajaa
Työn ja opintojen lisäksi myös rakkaus on Mäkipään mukaan tyypillinen syy Ruotsiin muuttamisen taustalla.
Muuttoajatuksiin voi vaikuttaa lisäksi taloudellinen tilanne. Mäkipää kertoo, että Pohjoismaiden välillä muutetaan usein sellaiseen maahan, jossa taloudellinen tilanne näyttää paremmalta kuin kotimaassa.
– Suomesta muutetaan paljon Ruotsiin, mutta esimerkiksi ruotsalaiset suosivat mieluummin Norjaa ja Tanskaa – vaikkakin ruotsalaisten muutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosina, Mäkipää huomauttaa.
Mäkipään mukaan suomalaiset muuttavat Ruotsiin selvästi eniten länsirannikolta ja Etelä-Suomesta ja merkittävästi vähemmän Itä-Suomesta. Moni myös muuttaa nimenomaan Ruotsin itäosiin, lähelle Suomen rajaa.
Enlundin mukaan suomalaiset muuttajat suosivat usein Ruotsin yliopistokaupunkeja, kuten Tukholmaa ja Göteborgia.
Suomenruotsalaiset muuttavat muita nuorempina
Suomenkielisissä ja suomenruotsalaisissa Ruotsiin muuttajissa on selkeitä eroavaisuuksia, kertoo Enlund.
– Suomenruotsalaiset muuttavat Ruotsiin keskimäärin nuorempina opintojen perässä ja herkemmin myös asettuvat ja perustavat perheen Ruotsiin pysyvästi – kielen ja tutun kulttuurin myötä.
Suomenkieliset puolestaan muuttavat Ruotsiin keskimäärin hieman vanhemmalla iällä, jolloin suurella osalla heistä on jo perhe. Nimenomaan perheen takia usein jossain kohtaa myös palataan Suomeen.
Suomenkielisistä Ruotsiin muuttajista Suomeen palaa yli 75 prosenttia ja suomenruotsalaisista noin 50 prosenttia.
Enlund kertoo, että suomenruotsalaiset muuttajat ovat keskimäärin myös korkeammin koulutettuja kuin suomenkieliset. Perinteisesti suomalaiset Ruotsiin muuttajat ovat olleet melko matalasti koulutettuja, mutta nykyään myös suomenkielisillä muuttajilla on keskimäärin aiempaa korkeampi koulutus.
