Suomalaisista 75 prosenttia kertoo luottavansa itse seuraamiinsa uutisiin, ja 69 prosenttia luottaa useimpiin uutisiin, vaikkei niitä kaikkia niin seuraisikaan.
Koronapandemian ja Ukrainan sodan seurauksena Suomessa uutisiin luottavien osuus on noussut korkeammalle kuin aiempina vuosina. Suomessa luotetaan uutisiin myös enemmän kuin monessa muussa maassa.
Luvut käyvät ilmi pari viikkoa sitten julkaistusta Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kyselytutkimuksesta. Siinä on mukana 46 maata ja joka maasta 2 000 vastaajaa.
Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen arvelee, että syitä suomalaisten luottamukseen on useita.
Suomessa on moniäänisiä, riippumattomia medioita, eivätkä mediat ole esimerkiksi autoritäärisen hallitsijan talutusnuorassa. Myös suomalaisten toimittajien vahva ammattiylpeys ja -etiikka takaavat sen, että uutisiin voi luottaa.
Vaasa-lehti ei ole uutislehti, vaan paikallinen kaupunkilehti. Emme pysty kilpailemaan päivittäin ilmestyvien uutislehtien eli maakuntalehtien kanssa, koska ilmestymme kerran viikossa.
Vaasa on sitoutumaton lehti, joka noudattaa Journalistin ohjeita eli alan ammattiohjeistusta.
Tutkimuksen mukaan luottamus uutisiin vaihtelee ja riippuu vastaajan sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, tulotasosta ja poliittisesta asenteesta.
Naiset luottavat uutisiin miehiä yleisemmin (73 vs. 64 prosenttia) ja yli 35-vuotiaat enemmän kuin alle 35-vuotiaat (71 vs. 61 prosenttia). Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut luottavat uutisiin yleisemmin kuin pienituloiset ja heikosti koulutetut. Lisäksi poliittisesti hyvin oikeistolaisesti asennoituvilla luottamus uutisiin on vähäisempää kuin itsensä keskustaan tai hyvin vasemmalle asemoivilla.
Tässä kohtaa voi miettiä omaa asennoitumistaan. Miksi luotan/en luota suomalaisten toimittamiin uutisiin?
Kiinnostava on myös toukokuussa julkaistu tutkimus, jonka mukaan 75 prosenttia suomalaisista pitää todennäköisenä, että harhaanjohtavan tiedon määrä kasvaa entisestään tänä ja ensi vuonna.
Ja vain 38 prosenttia aikuisista uskoo, että suomalaiset ovat niin fiksuja, että erottavat ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimykset.
Tiedämme siis, että on tahoja, jotka lietsovat valeuutisia ja syöttävät virheellistä tietoa suomalaisille esimerkiksi some-kanavien kautta, mutta arvelemme, että vain runsas kolmasosa kansalaisista huomaa ja tajuaa tämän.
Suomalaiset uskovat silti omiin kykyihinsä kuin pässi sarviinsa. 72 prosenttia miehistä nimittäin uskoo itse erottavansa harhaanjohtavan tiedon oikeasta. Naisista näin uskoo 61 prosenttia. Eli ajatellaan, että minä kyllä hoksaan, mutta muut ei.
Nämä tiedot selviävät Uutismedian liiton tilaamasta tutkimuksesta, jonka toteutti toukokuussa IRO Research Oy. Tutkimukseen vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista.
Suomalaisilla on kyllä mielestäni hyvät mahdollisuudet erottaa valeuutiset oikeista.
Meillä on hyvä koulujärjestelmä ja sitä myöden laaja yleissivistys. Koulussa opetetaan myös kriittistä ajattelua, medialukutaitoa ja asioiden seuraamista useista eri medioista.
Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomessa on vapaa ja riippumaton media. Se tarkoittaa, että tiedotusvälineisiin voidaan luottaa. Niiden uutisia ja muitakaan juttuja ei ohjailla ja sanella toimituksen ulkopuolelta.