Suomalaiset aikuiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan istuen tai makuuasennossa, kertoo torstaina julkistettu UKK-instituutin Kunnon kartta -liikuntaraportti.
Vain noin joka viides aikuisväestöstä liikkuu suositusten mukaisesti.
UKK-instituutin erikoistutkijan Pauliina Husun mukaan suomalaiset kaipaavat paitsi lisää reipasta liikkumista niin myös arkiliikuntaa.
–Tekemisiä olisi hyvä tauottaa ja vaihtaa asentoa useamman kerran työpäivän aikana, mielellään pari kertaa tunnissa. Seisomapöytä ja -työkään ei ole hyvästä, jos siinä seisoo pitkään paikallaan, hän neuvoo.
Husu on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman suomalaisten liikkumisraportin tekijöistä.
Raportin tiedot suomalaisten liikkumisesta perustuvat reilun tuhannen 20–69-vuotiaan tutkittavan liikemittarilla tehtyihin havaintoihin.
Lihaskunnossa parikymppiset kunnostautuu
Aikuisen pitäisi kestävyysliikuntasuositusten mukaan liikkua ainakin kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reippaasti tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavalla tasolla parantaakseen kestävyyskuntoaan.
Reipasta liikuntaa on esimerkiksi reipas kävely. Rasittavaa liikuntaa on muun muassa hölkkä tai muu juoksun tehoa vastaava liikunta.
Pari-kolmikymppisistä miehistä suosituksiin yltää vain kymmenen prosenttia. Saman ikäluokan naisista suositukset saavuttaa vajaa viidennes.
Parhaiten suosituksia noudattavat kuusikymppiset. Heistä suositusten mukaisesti liikkuu noin neljännes.
Aiemman vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen perusteella lapset liikkuvat aikuisia enemmän, mutta hekin ovat paikallaan yli puolet valveillaoloajasta. Lapset ja nuoret liikkuvat arkipäivinä enemmän kuin viikonloppuna.
Husu huomauttaa, että nyt raportoidut tulokset kertovat ensisijassa kestävyysliikuntasuositusten toteutumisesta.
Lihaskuntoliikunnassa nuorten miesten osakkeet nousevat. He saavat siinä keskimäärin naisia parempia tuloksia.
Paikallaan pysyminen maksaa
Kunnon Kartta-tutkimuksessa yläikäraja on 69 vuotta, joten siitä ei saada uutta tieto ikäihmisten liikkumisesta.
Husun mukaan tähän työhän on tarkoitus tarttua ensi vuonna.
Alueellisessa terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa yli 75-vuotiailta kerätyn kyselytiedon mukaan kestävyysliikuntasuosituksen toteutti 11,5 prosenttia ja koko suosituksen kattaen myös lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun vain 2,5 prosenttia vastaajista.
Liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset on arvioitu 3,2–7,5 miljardiksi euroksi.
Nyt julkaistun raportin esipuheessa Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) muistuttaa, että Suomen terveydenhuollon suorien kustannusten arvioidaan kasvavan 29 prosenttia vuoteen 2030 ja 43 prosenttia vuoteen 2040 mennessä vuoden 2015 kustannuksiin verrattuna.
Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, mutta myös liikkumattomuuden kaltaisista riskitekijöistä.
Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko on Terhon mukaan tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyn aikana.
Virpi Niemistö