Rakkaalla lapsella on monta nimeä: kesämökki, huvila, saaristo, torppa ja loma-asunto. Rakkaus mökkeilyyn näkyy nimien kirjossa. Se kertoo, että mökki on suomalaisille tärkeä, ja että olemme oikeasti mökkikansaa. Sen näimme taas juhannuksena, kun ihmiset suuntasivat säästä huolimatta lempipaikkoihinsa rentoutumaan ja irrottautumaan arjesta.
Tärkeää aina, mutta erityisesti nyt, kun maailma tuntuu entistä myrskyisämmältä. Mökillä on rauha ja turva.
Sen, että olemme mökkikansa, vahvisti jälleen tämän vuoden Mökkibarometri. Vaikka pandemian aikainen mökkibuumi on takana, vapaa-ajan asuminen on yhä suosittua. Monelle mökki on paitsi pakopaikka, myös toinen koti. Yhä useampi haluaa käyttää mökkiä ympäri vuoden.
Meillä pohjalaisilla, joilla on pitkät perinteet luonnonläheisyydestä, omasta maasta ja rakentamisesta, tämä ei ole uutta. Mutta nyt on tärkeää, että myös päätöksenteko, niin paikallisesti kuin kansallisesti, pysyy mukana kehityksessä. Mökkielämä ei ole vain kulttuuria ja vapaa-aikaa, vaan myös infraa, taloutta ja yhteiskuntarakennetta.
Barometrin mukaan mökinomistajat viettävät keskimäärin 85 vuorokautta vuodessa mökillä, lähes neljänneksen vuodesta. Moni viettää siellä viikonloppunsa, kesänsä ja etätyöpäivänsä. Yhä useampi haluaa tehdä niin ympäri vuoden.
Lähes joka kolmannen mökki soveltuu talvikäyttöön, ja 14 prosenttia suunnittelee muuttavansa vapaa-ajan asunnon pysyväksi kodiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että mökkiläisten tarpeet pitää ottaa vakavasti: tiet, auraus, sähkö, netti ja jätehuolto on toimittava helmikuussakin, ei vain heinäkuussa.
Mökkielämä tuo valtavia talousvaikutuksia. Barometrin mukaan mökkeily tuottaa suoria ja epäsuoria talousvaikutuksia arviolta 6,4 miljardin euron edestä vuosittain. Se sisältää päivittäistavarat, remontit, sähkötyöt, verot, kuljetukset, kaiken mikä liittyy elämään maalla.
Pelkät päivittäistavaraostokset muodostavat yli 1,4 miljardia. Mökkiläiset jättävät siis rahaa erityisesti paikalliseen palveluun. Keskimäärin yksi mökkeilijä käyttää yli 7 000 euroa vuodessa mökkeilyyn liittyviin menoihin. Mökkeilijät ovat suuri voimavara paikalliselle elinvoimalle.
Lähes puolet niistä, joilla on mahdollisuus etätyöhön, haluaisi työskennellä vielä enemmän mökiltä käsin. Tässä on valtava potentiaali. Kun ihmiset voivat asua ja tehdä töitä mökiltä, he käyttävät enemmän paikallisia palveluita, ehkä ostavat lisää palveluita, ja kenties lopulta muuttavat pysyvästi. Tämä edellyttää toimivia yhteyksiä, sekä digitaalisia että fyysisiä.
Mutta mökkeilyyn liittyy myös haasteita. Monet mökit on rakennettu 1970–1990-luvuilla ja alkavat nyt kaivata isoja remontteja. Omistajat ikääntyvät ja investoinnit lämmitykseen ja infraan vähenevät.
Barometri osoittaa, että suurin osa mökkeilijöistä ei osallistu paikalliseen yhdistystoimintaan tai politiikkaan. Mökkielämä voi muodostua omaksi rinnakkaisyhteisökseen, lähellä mutta erillään. Tässä näen meille päättäjille tärkeän tehtävän, sekä kunnissa että valtiolla. Meidän pitää helpottaa vuoropuhelua kuntien ja mökkiväen välillä, jotta voimme yhdessä rakentaa parempaa lähiympäristöä.
Tämän myötä haluan toivottaa teille kaikille oikein rentouttavaa ja ihanaa kesää – saaristossa, mökillä, tai missä ikinä olettekin!
Mikko Ollikainen
kansanedustaja (r.)