Suomalaisten sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina, selviää Finanssialan heinäkuun alussa julkaisemasta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta.
30 prosentilla suomalaisista on tutkimuksen mukaan sijoituksia rahastoissa. Vuonna 2019 osuus oli vain 24 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 18 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtajan
– Ymmärrys sijoittamisesta on parantunut selkeästi verrattuna vaikkapa kymmenen tai 20 vuoden takaiseen. Suomalaiset ovat vihdoin ja viimein ymmärtäneet, että sijoittaminen ei ole lottoamista vaan pitkäjänteistä taloudenhoitoa, Kullas sanoo.
– Kärjistetysti sanottuna stereotyyppinen suomalainen ostaa ensin oman kodin, sen jälkeen kesämökin ja sitten sijoitusasunnon, jos rahaa jää. Siinä tapauksessa kaikki omaisuus on kiinni seinissä. Ihmiset ymmärtävät nykyään paremmin sen, että sijoituksia pitää hajauttaa, Kullas kertoo.
Vaikka sijoittamistilastot ovat lupaavia, parannettavaa riittää vielä runsaasti. Neljännes suomalaisista on sijoittanut rahansa käyttötileille, joissa korko on olematonta.
– En halua moittia ketään, mutta säästäminen pankkitileille ei oikein kannata. Niillä rahan arvo ei kasva vaan päinvastoin kutistuu ajan myötä inflaation takia.
Monella käyttötilillä talletuskorko on nolla prosenttia. Inflaatio vaihtelee, mutta esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa se oli Suomessa 2,0 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että vuosi sitten saamasi euro on nyt käytännössä vain 0,98 sentin arvoinen.
– Yhä useampi suomalainen ymmärtää, että säästöjä ei kannata jättää sinne pankkitilille, vaan niille pitää hankkia tuottoa. Sitä saa sijoittamalla, Kullas huomauttaa.
Vaikka Kullas katsookin mieluummin paria vuotta pidempää aikaväliä tarkasteltaessa muutosta sijoittamisessa, myös koronapandemia on hänen mukaansa vaikuttanut kehitykseen positiivisesti.
– Uskoisin, että sijoitusmarkkinoilla on nyt enemmän ihmisiä, jotka ovat korona-aikana joutuneet huomaamaan, että yhtäkkiä työpaikka tai elanto ei olekaan turvattu. Näihin äkillisiin tilanteisiin täytyy olla taloudellinen puskuri.
– Varsinkin nuoret saavat tästä läksyn, jonka he muistavat koko lopun ikänsä. Puskuria pitää olla, ja se täytyy säästää itse. Säästöille pitää saada myös tuottoa, joka löytyy sijoittamalla, Kullas kiteyttää.
Sijoittamisen aloittaminen koetaan usein vaikeaksi. Mistä pitäisi aloittaa? Millaisella summalla? Onko nyt oikea aika sijoittaa?
– Jokainen päivä on hyvä päivä aloittaa sijoittaminen. Riski on mahdollista mitoittaa siten, ettei sijoituksen mahdollinen arvon aleneminen joksikin aikaa hetkauta henkilön muuta taloutta, Kullas rohkaisee.
1990-luvun loppupuolelta asti pörssikursseja seurannut Kullas painottaa, että peruskoulussa pitäisi opettaa taloustaitoja entistä enemmän, vaikka koulut tekevätkin hänen mukaansa jo hyvää työtä asian suhteen.
– Monesti alaikäiset oppivat rahankäytön ja suhtautumisen rahaan kotoa. Opettaminen kannattaisi aloittaa jo koululaisista, koska silloin koululla olisi mahdollisuus tasoittaa tilannetta opettamalla myös niitä lapsia, jotka eivät opi taloustaitoja kotona, hän selittää.
Juho Niemistö
