Elintarvikemarkkinalakia uudistettiin tällä hallituskaudella. Nyt on tärkeää seurata, että laki myös toimii tarkoituksenmukaisesti.
Ruokaketjun neuvotteluvoima on jakautunut epäsymmetrisesti. Kattava tilannetieto suojaisi ketjun heikompia osapuolia. Yhtenäinen tieto pitää olla kaikkien ketjun osapuolten käytettävissä.
Viimeksi, kun S-ryhmän sisäiseen yhteistoimintaan on otettu kantaa kilpailuviranomaisen toimesta, olivat kyseessä 2000-luvun alun poikkeuslupapäätökset.
S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli tuolloin 28 prosenttia. Viime vuonna markkinaosuus oli jo 49 prosenttia.
Jos yhdellä toimijalla on liian suuri vaikutusvalta, se muodostaa rakenteellisen riskin koko ruokajärjestelmälle.
On tärkeää tarkastella, toimivatko Suomen ruokamarkkinat kilpailun ja koko yhteiskunnan näkökulmasta niin kuin niiden pitäisi.
Tarkastelu ei saa rajoittua pelkästään alkutuotantoon, vaan siinä on huomioitava myös vaikutukset elintarviketeollisuuteen, uusien tuotteiden ja yritysten mahdollisuuksiin päästä markkinoille sekä kuluttajien valinnanvaraan.
Yhden toimijan poikkeuksellisen vahva asema voi lisäksi muodostaa koko ruokajärjestelmää koskevan rakenteellisen riskin.
Tuottajaorganisaatiot ovat edelleen alihyödynnettyjä muun muassa siksi, että ne eivät voi yhdistyä. Tämä vaatisi lakimuutoksen. Olen myös tehnyt aihetta koskevan toimenpidealoitteen.