Pieni saukko nimeltään Wasabi juoksee keskelle huonetta, jossa odottavat ihastuksesta huokailevat ihmiset kamerat valmiina. Kaksivuotias saukko kuuluu pikkusaukkojen lajiin.
Pikkusaukot on listattu uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen liitteessä erittäin uhanalaisiin lajeihin, joiden kauppa on kiellettyä. Nyt ne ovat kuitenkin näytillä pienessä huoneessa Kioton kiireisen turistikadun varrella Dim sum -ravintolan takana.
– Eläinkahvilat tuovat saataville jotain, minkä pitäisi olla saavuttamattomissa, toteaa Nagoyan yliopistossa työskentelevä ekologian tutkija Cecile Sarabian.
Sarabian ja Marie Sigaud julkistivat tänä vuonna tutkimuksensa Japanin eksoottisista eläinkahviloista. Siinä selvisi, että noin 60 prosenttia maan eksoottisten eläinkahviloiden eläimistä kuuluu kansainvälisessä villieläinkaupassa rajoitettuihin lajeihin.
Tutkimuksen kohteena oli 3 793 eläintä 419:stä eri lajista. Näistä 52 eläinlajia oli sellaisia, joiden lajia uhkaa sukupuutto. Osa eläimistä tulee maahan laittoman kaupan kautta, osa laillisesti.
Kiotolaiskahvilassa kerrotaan, että Wasabi-saukko on Japaniin tuodun saukon poikanen, ja se on siitetty kahvilatoimintaa varten.
Eläinkahvilan perustaminen ei juuri poikkea muun kahvilan perustamisesta Japanissa. Lisäksi eläinkahvilat ovat suosittuja. Kiotossa kaikki halukkaat eivät mahdu tapaamaan Wasabia.
Marie Sigaudin mukaan villieläinkauppa kukoistaa ympäri maailmaa, ei vain Japanissa. Sigaud on villieläimiin erikoistunut biologi ja eläinlääkäri, joka työskentelee tutkijana Pariisin luonnontieteellisessä museossa.
Virukset ja bakteerit ovat terveysriski
Villieläinkauppa uhkaa luonnon monimuotoisuutta eri tavoin. Yksi uhka on joidenkin lajien ylivienti, minkä takia esimerkiksi sädekilpikonna ja harmaapapukaija ovat sukupuuton partaalla.
Eläinkahviloista löytyy myös sellaisia eläinlajeja, jotka on Japanin lainsäädännössä määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi. Haitalliset vieraslajit muodostavat merkittävän uhan biodiversiteetille, kun eksoottisia eläimiä vapautetaan tai ne karkaavat luontoon. Eläimet voivat tuoda mukanaan taudinaiheuttajia tai monin muin tavoin vaikuttaa paikalliseen eläimistöön.
Eläinkahvilatutkimus kertoo myös, miten kahviloissa tapahtuva läheinen kanssakäyminen eksoottisten eläinten kanssa luo riskin tautien tarttumisesta eläimistä ihmisiin ja toisinpäin. Kahviloissa ollaan lähellä eläimiä, kosketaan niitä ja samalla saatetaan juoda sekä syödä.
– Bakteerien ja virusten maailma on niin laaja, että on todella paljon sellaista, mistä emme vielä tiedä. Eksoottiset eläimet voivat kantaa mukanaan taudinaiheuttajia, joista ei ole juuri tietoa, sanoo Sigaud.
Jähmettyneet pöllöt pylväissä
Toisessa kiotolaiskahvilassa luontodokumenttien vilkkaasti saalistavat pöllöt seisovat liikkumattomina. Pöllökahvilassa vieraileva Rumi Jiang Shanghaista silittää tunturipöllöä ja kertoo sen tuntuvan pehmeältä. Hän uskoo, että pöllöt voivat hyvin.
– Ymmärrän ihmisiä, joiden mukaan eläinten ei tulisi olla näissä oloissa. Uskon, että eläimet on koulutettu hyvin täällä. Pöllökahvila on kiinnostava ja ainutlaatuinen mahdollisuus, jota Shanghaissa ei ole, siksi käyn täällä, kertoo Jiang.
Tutkijat kertovat, että eläinkahviloissa eläimille ei ole eläintarhojen tapaan tilaa, virikkeitä tai koulutettua henkilökuntaa niitä hoitamaan.
– Pöllöt ovat luonnostaan yöeläimiä. Kahviloissa ne ovat kiinnitettynä pylvääseen kirkkaissa valoissa päiväsaikaan eivätkä voi metsästää tai harjoittaa muuta lajityypillistä käyttäytymistä. Sama tilanne on suurimmalla osalla esillä olevista eläimistä, sanoo Cecile Sarabian.
Eläinten hyvinvoinnin merkitys on alkanut korostua kansainvälisessä villieläinkaupassa vasta viime aikoina. Tutkijoiden mukaan se ei kuitenkaan vielä riittävästi heijastu alan sääntelyyn.
Pingviinit lounasseurana Tokiossa
Ensimmäinen eläinkahvila avattiin Japanissa vuonna 2004. Kahvilat saivat heti suuren suosion, ja kaksitoista vuotta myöhemmin maasta löytyi jo yli 430 eläinkahvilaa.
Yhtenä syynä eläinkahviloiden suureen suosioon on pidetty sitä, ettei Japanissa useimmissa asunnoissa ole mahdollista pitää lemmikkejä. Eläinkahvilat markkinoivat antavansa iyashia eli parantavaa tai rauhoittavaa vuorovaikutusta eläinten kanssa.
Viime vuosikymmenen aikana eksoottisten eläinten määrä on kasvanut Japanin eläinkahviloissa. Pääkaupunki Tokiossa voi esimerkiksi lounastaa pingviinien seurassa.
Myös sosiaalisen median nousu voi olla osaltaan vaikuttanut eksoottisten eläinten kysynnän kasvuun. Kahviloissa näkyy selvästi, että niihin on tultu ottamaan kuvia eläimistä sekä ihmisten kanssakäymisestä jännittävien eläinten kanssa.
Tutkijat toivovat muutosta ihmisen luontosuhteeseen
Villieläinkauppa on useiden miljardien eurojen ala, jossa eläimiä kaupataan eri tavoin ja eri tarkoituksiin. Eksoottisten eläinlajien kansainvälinen kauppa koskee tuhansia lajeja ja miljoonia yksilöitä joka vuosi.
Molemmat tutkimuksen tekijät toivoisivat merkittävää muutosta ihmisen tapaan ajatella suhdettaan luontoon. Askel tähän suuntaan olisi Marie Sigaudin mukaan ajattelu, jossa eksoottisten eläinten hyödyntäminen käännettäisiin päälaelleen.
Hän kertoo esimerkin siitä, miten Belgiassa sääntelyssä on määritetty noin 200 liskolajia, joita voi pitää lemmikkinä. Se on pieni määrä liskojen tuhansista eri lajeista, mutta riittävä määrä niille henkilöille, jotka kovasti haluavat liskon lemmikiksi.
Tässä ajattelussa on rajattu ne lajit, joita ihminen voi hyödyntää. Muut lajit ovat lähtökohtaisesti hyödyntämisen ulkopuolella ja vaativat perusteluja.
