Duolingo on valtavan suosittu kaupallinen ilmaissovellus kielten opiskeluun maailmalla ja Suomessakin. Kieltenopiskelukanavilla Youtubessa ja Reddit-keskustelupalstalla Duolingoa on kuitenkin kritisoitu muun muassa oudoista fraaseista ja kielioppisääntöjen selittämisen puutteesta. Pelillistäminen jakaa mielipiteitä.
Onko Duolingo oikeasti toimiva ratkaisu kielten opetteluun?
– Kyllä ja ei, kertoo yhdysvaltalainen soveltavan kielitieteen professori Shawn Loewen STT:lle.
Michiganin osavaltionyliopistossa (MSU) työskentelevä Loewen on tutkinut vieraiden kielten opetusta ja viime vuosien ajan myös kieltenopiskeluun liittyvää teknologiaa.
Loewen teki vuonna 2019 työryhmänsä kanssa tutkimuksen, jossa selvisi, että turkin kielen alkeita opiskelevien oppimistulokset paranivat sitä enemmän, mitä enemmän he käyttivät Duolingoa. Yhdeksästä osallistujasta kuitenkin vain yksi pääsi yliopiston turkin alkeiskurssista läpi pelkästään Duolingolla opiskelemalla. Osanottajat opiskelivat kolmen kuukauden ajan kieltä vain Duolingon avulla.
Sovelluksen eduksi voi laskea käytön joustavuuden, sillä sen avulla kieltä voi opiskella missä ja milloin tahansa puhelimella tai tietokoneella. Kieliä on tarjolla nelisenkymmentä, tosin useimmat niistä vaativat pohjakieleksi englannin.
Antaa eniten aloittelijalle
Yksi Duolingon ongelmista on Loewenin mukaan motivaatio. Ilmainen sovellus on helppo ottaa käyttöön, mutta käyttö on myös helppo lopettaa. Toisaalta sovelluksen pelillisyys palkitsee oppijaa pisteillä.
– Uskon, että osa ihmisistä käyttää sitä enemmän viihteenä. Jos Duolingolla haluaa oppia jotain hyödyllistä, sitä pitää käyttää pitkäjänteisesti, Loewen toteaa.
Hän näkee Duolingon sopivan parhaiten aloittelevalle kielen opettelijalle. Vahvan keskitason tai kehittyneen kielitaidon hankkineille Duolingosta ei ole hänen mukaansa paljoa hyötyä.
– Sanoisin myös, että sovellus toimii kieliopin ja sanaston oppimisessa, mutta se ei auta yhtä hyvin opiskelijoita oppimaan kielellä kommunikointia.
Loewen korostaa kärsivällisyyden merkitystä, jos kieltä haluaa oppia kunnolla. Itsensä esittelemisen ja kuulumisten kysymisen voi oppia muutamassa tunnissa, mutta merkityksellisen keskustelun käymisen oppiminen vaatii paljon aikaa Duolingon parissa.
– Ja mielestäni sen käytön rinnalla tulisi hyödyntää muitakin opiskelumetodeja, jos haluaa tulla oikeasti taitavaksi kielessä, Loewen lisää.
Vuonna 2012 ilmestynyttä sovellusta on tutkittu melko vähän kielten oppimisen näkökulmasta. Tutkimusten tulokset ovat vaihtelevia.
Sovelluksia ei juuri opetuskäytössä
Suomen kieltenopettajien liiton (Sukol) puheenjohtaja Outi Vilkuna toteaa STT:lle, että kieltenopiskelusovellukset eivät pääsääntöisesti ole oppituntikäytössä. Opiskelijat ja koululaiset kuitenkin käyttävät niitä omalla ajallaan.
– Kieltenopettajat saattavat ehdottaa oppilaille, että voi tehdä lisäharjoituksia halutessaan sovellusten kautta.
Sukolin varapuheenjohtaja Minna Närvä kertoo kuulleensa, että monen oppilaan kokemus Duolingosta on ollut ihan hyvä, mutta höpsöt fraasit tuntuvat irrallisilta.
Vilkunan mukaan kontekstin hallinta ja kielellä viestintä tapahtuvat vuorovaikutustilanteessa, jota ei Duolingon kaltaisen sovelluksen kanssa synny. Hän näkee kieltenopiskelusovellukset ensisijaisesti hyvänä tukityökaluna.
– Ongelmatilanteissa nämä eivät mitenkään vastaa kontaktiopetustilannetta, jossa saa välittömän palautteen ja voi kysyä ja saa ohjausta, Vilkuna toteaa.
Abit suosivat suomalaista sovellusta
Duolingon lisäksi osalle on tuttu suomalainen WordDive. Se on palkintoja saanut suomalainen sovellus ja verkkosivusto, jonka valikoimassa on noin kymmenen kielen kursseja. WordDiven abikurssit lukiolaisille ovat varsin suosittuja.
WordDiven liiketoimintajohtaja Tiina Marttinen kertoo STT:lle, että noin 25 prosenttia kaikista englannin ja ruotsin ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneista abiturienteista on käyttänyt WordDiven abikurssia. Keskimääräisesti kuukausikäyttäjiä on sovelluksella noin 30 000.
WordDive on Marttisen mukaan vähemmän pelimäinen Duolingoon verrattuna, ja sen kurssit ovat suunnitelleet suomalaiset opettajat. Sovelluksen algoritmi räätälöi yksilöllisiä harjoituksia opiskelijoille.
WordDiven verkkosivuilla sanotaan, että sovelluksen käyttäjät saavuttavat "tosielämän kielitaidon" keskimäärin 63 tunnissa. Mihin tällainen väite perustuu?
– Silloin voi keskimäärin saavuttaa 600 pysyvästi opittua sanaa. Silloin on saavuttanut kielessä A2- tai B1-tason riippuen vähän lähtötasosta ja kielestä, Marttinen sanoo.
Eurooppalaisessa viitekehyksessä kielenopiskelijan taitotasot liikkuvat skaalalla A1–C2, jossa A1 ja A2 ovat aloittelijoiden tasoja.
Yhdysvaltalaisyliopiston 2010-luvun taitteessa julkaiseman metatutkimuksen perusteella nollasta lähdettynä 600 sanan varasto ei riitä ainakaan B1-tasolle.
Marttisen mukaan lupaus taitotasosta perustuu siihen, että esimerkiksi englannissa monella on jo jonkinlainen lähtötaso ja siten aiempaa sanavarastoa.
Etuna toistojen määrä
Opetusneuvos Olli Määttä Opetushallituksesta ei näe sovellusten markkinoimia tuloslupauksia välttämättä huonona asiana.
– Jos se motivoi, niin luulen että opettajat ovat tyytyväisiä, mutta vielä tärkeämpää olisi, että se palvelisi oppijan sisäistä motivaatiota, hän kertoo STT:lle.
Määttä kokee sovellukset positiivisena asiana kielten opiskelussa.
– Näissä sovelluksissa on paljon toistoja, ja toistothan liittyvät oppimiseen ja muistamiseen. Oppimisen tutkijat ovat esittäneet, että varsinkin vieraan kielen opiskelussa tulisi olla yli 10 toistoa sanaa kohden, hän kertoo.
Hänestä sovellusten vahvuus on oppimissisältöjen räätälöinti. Kehittämistä kielisovelluksilla olisi hänen mielestään siinä, että niiden tavoitetasot voisi linkittää yleiseurooppalaiseen kielitaidon taitoasteikkoon. Tämä voisi tuoda motivaatiota oppijalle.
Duolingon toimintaperiaate pohjautuu kieltenopiskelun pelillistämiseen. Koukuttavuutta sovellukseen tuovat harjoituksista saatavat pisteet ja "streak" eli putki, joka syntyy, kun sovellusta käyttää päivittäin ilman välipäiviä.
Pelillistäminen on ollut yhteiskunnassa viime vuosina voimakas trendi esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä ja liikunnassa.
Sukolin Vilkuna kokee, että pelillistämistä tapahtuu pääosin ala- ja yläkouluissa aineesta riippumatta. Toisella asteella sitä on vähemmän.
Pelillistämisellä on hänen mielestään hyötynsä ja haittansa. Hyvin rakennettuna se tuo nopeaa palautetta ja sitä kautta motivaatiota oppilaalle.
– Tätäkin pitäisi osata käyttää vain hyvin harkitusti, hän toteaa.
Pelillistämistä voi käyttää Vilkunan mukaan erittäin selkeärajaisten asioiden opetteluun. Kielessä nämä voivat liittyä esimerkiksi verbien taivutukseen, numeroihin tai viikonpäiviin.