Suden jätösten kerääminen dna-tutkimusta varten alkaa tänään ja jatkuu helmikuun loppuun, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Dna:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat. Dna kertoo myös, elääkö reviirillä susipari vai susilauma.
– Susihavainnot ja dna-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta. Vapaaehtoisten näytekerääjien panos on korvaamaton, Luken erikoistutkija Mia Valtonen sanoo tiedotteessa.
Dna auttaa myös koirasusien tunnistamisessa. Koirasusi on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi.
Jätöksiä löytyy kulkureiteiltä
Kuka tahansa luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi näytteiden kerääjäksi. Ohjeet keräämiseen on julkaistu Luken verkkosivuilla.
Suden jätöksiä voi löytyä Luken mukaan susien kulkureittien lisäksi esimerkiksi niiden maakuupaikoilta tai haaskojen läheltä. Näytteet toimitetaan näytepusseissa dna-keräysvastaaville.
Näytteitä keräävät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Luken mukaan otollisin keli näytteiden keräämiseen on pakkassää.
Syyskuussa julkaistun suden kanta-arvion mukaan maaliskuussa Suomessa oli noin 430 sutta. Määrä oli noin 46 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Parien ja perhelaumojen muodostamia reviirejä arvioitiin olevan 76 kappaletta. Susikanta painottuu Luken mukaan edelleen lounaiseen Suomeen.
