Sudanin verinen si­säl­lis­so­ta on joh­ta­nut maail­man pa­him­paan hu­ma­ni­taa­ri­seen krii­siin, mutta maailma suh­tau­tuu siihen vä­lin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti

Sota sai alkunsa pääkaupunki Khartumissa huhtikuussa 2023 maan sotilashallinnon sisäisenä valtataisteluna. Kuva on saman vuoden kesäkuulta. LEHTIKUVA/AFP
Sota sai alkunsa pääkaupunki Khartumissa huhtikuussa 2023 maan sotilashallinnon sisäisenä valtataisteluna. Kuva on saman vuoden kesäkuulta. LEHTIKUVA/AFP

Sudanin sisällissodan alkamisesta tuli tiistaina kuluneeksi kaksi vuotta. Verinen sota on johtanut kymmenientuhansien ihmisten kuolemaan ja ajanut yli 12 miljoonaa ihmistä pois kodeistaan, mutta konfliktille ei ole näkyvissä loppua.

Sota sai alkunsa pääkaupunki Khartumissa 15. huhtikuuta 2023 maan sotilashallinnon sisäisenä valtataisteluna. Taisteluja on käyty Sudanin varsinaisten asevoimien ja puolisotilaallisten Rapid Support Forces -joukkojen (RFS) välillä. Asevoimia johtaa Abdel Fattah al-Burhan ja RFS-joukkoja hänen entinen alaisensa Mohamed Hamdan Daglo.

RFS sai Khartumin haltuunsa, ja sadattuhannet pakenivat kaupungissa käytyjä raakoja taisteluita. Viime kuussa armeija valtasi lopulta pääkaupungin takaisin.

RFS pitää kuitenkin yhä hallussaan laajoja alueita Sudanista, ja sillä on vahva ote etenkin Darfurin alueesta maan länsiosassa. Viime päivinä RFS on tehnyt hyökkäyksiä Al-Fashirin kaupunkiin, joka on viimeinen merkittävä armeijan hallussa oleva Darfurin kaupunki. Hyökkäyksessä on kuollut yli 400 ihmistä.

Humanitaarinen tilanne Sudanissa ei ollut kehuttava ennen sotaakaan, ja nyt maassa on käynnissä maailman pahin humanitaarinen kriisi. Se on kuitenkin jäänyt kansainvälisessä julkisuudessa Ukrainan ja Gazan sotien varjoon.

Kuolleita ainakin kymmeniätuhansia

Sodan uhriluvusta ei ole luotettavia tietoja Sudanin terveydenhuoltojärjestelmän romahtamisen takia. Kuolleita on kuitenkin ainakin kymmeniätuhansia, ja suurimmissa arvioissa jopa 150 000.

YK:n mukaan 50 miljoonan asukkaan maassa yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sotaa kodeistaan, yli kolme miljoonaa heistä ulkomaille.

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan aseellisen väkivallan seurauksena yli 6,5 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan kodeistaan. Monet lapset ovat joutuneet eroon perheistään, mikä lisää heidän riskiään joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi. YK:n mukaan sodassa kuolleita tai vammautuneita lapsia on vähintään runsaat 2 700, todennäköisesti enemmän.

Monet siviilit iloitsivat siitä, että armeija sai Khartumin hallintaansa, mutta tilanne kaupungissa on yhä erittäin vaikea.

– Olen menettänyt puolet painostani, kertoo Abdel Rafi Hussein, 52, joka pysyi Khartumissa RFS:n hallinnan ajan.

– Olemme turvassa, mutta kärsimme veden ja sähkön puutteesta, ja useimmat sairaalat eivät toimi.

Zainab Abdel Rahim, 38, palasi Khartumiin huhtikuussa kuuden lapsensa kanssa, mutta löysi kotinsa täysin ryöstettynä.

– Yritämme haalia kokoon perustarpeita, mutta täällä ei ole vettä, ei sähköä, ei lääkkeitä.

Maailma katsoo pois

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi harmitteli sitä, että muu maailma on suhtautunut välinpitämättömästi Sudanin tilanteeseen.

– Jos jatkamme katsomista poispäin, sillä on katastrofaaliset seuraukset, Grandi sanoi.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehotti ulkopuolisia toimijoita lopettamaan aseiden toimittamisen Sudaniin, sillä asekauppa on mahdollistanut sodan jatkumisen.

Sudanin keskushallinto on syyttänyt Arabiemiraatteja RFS-joukkojen aseistamisesta. Arabiemiraatit ja RFS ovat kiistäneet tämän.

Tiistaina Britannian ulkoministeri David Lammy isännöi Lontoossa kansainvälisen kokouksen, jossa keskusteltiin keinoista sodan lopettamiseksi. Sodan osapuolten edustajia ei kuitenkaan ollut mukana kokouksessa.

Ilmoita asiavirheestä