Kaksipäiväiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan Kultaranta-keskustelut päättyivät tänään. Keskusteluja väritti kautta linjan Israelin ja Iranin välisen konfliktin kärjistyminen. Maailma odottaa erityisesti Yhdysvaltojen seuraavaa peliliikettä.
Presidentti Alexander Stubb kertoi Kultarannassa toimittajille tapahtuman päätteeksi käyneensä tiistaina aamupäivällä "hyvin lyhyen" tekstiviestikeskustelun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Lähi-idän tilanteesta.
– Hän ei avannut suunnitelmiaan missään muodossa. On epäselvää, mitä Yhdysvallat tulee tekemään. Arvioni on, että tulemme olemaan viisaampia 48 tunnin sisällä, Stubb sanoi.
Stubb itse arvioi Yhdysvaltojen tukevan muodossa tai toisessa Israelia.
– Sitä muotoa emme tiedä. Onko Yhdysvaltain kuljetuskoneiden siirto alueen suuntaan varotoimenpide, vai osa Yhdysvaltain neuvottelutaktiikkaa? En halua tässä vaiheessa arvuutella, miten Yhdysvallat osallistuu.
Yhdysvallat siirsi poikkeuksellisesti noin 30 ilmatankkauskonetta Atlantin yli toissa yönä.
Halla-aho epäili vallanvaihdon onnistumista
Voiko olla mahdollista, että Yhdysvallat ryhtyisi täyteen sotaan Israelin tukena, tavoitteenaan Iranin hallinnon vaihto? Se mahdollisuus kummitteli nyt monien puheissa Kultarannassakin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) suhtautui epäilevästi siihen, että Iranin teokraattinen hallinto voitaisiin onnistuneesti kaataa sotatoimilla. Halla-aho muistutti paneelikeskustelussa Stubbin kanssa, että ulkoisilla hyökkäyksillä on taipumusta yhdistää kansaa myös muuten epäsuosittujen hallintojen taakse.
– Käsittääkseni Iranin pappishallinto ei ole kovin suosittu tällä hetkellä, koska maa kärsii monista ongelmista, mutta ulkoisella hyökkäyksellä on taipumusta yhdistää kansalaisia hallintonsa taakse. Tätä Yhdysvallat ei ole oikein ymmärtänyt aiemmilla sotaretkillään: kun tavallisia ihmisiä pommitetaan, he eivät oikein pidä siitä, Halla-aho sanoo.
Toivovat USA:n muistavan lähihistorian
Trump lähti Kanadan G7-kokouksesta ennenaikaisesti varhain tiistaina Suomen aikaa. Lähdön syyn on arveltu liittyneen Israelin ja Iranin konfliktiin.
Stubbin mukaan voi olla, että Yhdysvallat ei tee mitään tai sitten sen osallistuminen voi kasvaa jopa Irakin sodan alun mittaluokkiin.
– Jotain tulee tapahtumaan, mutta en ole varma, mitä, Stubb sanoo.
Stubb ei lähtenyt etukäteen arvioimaan sitä, millaisia vaikutuksia Iranin hallinnon kaatumisella olisi Lähi-idän politiikkaan. Hän kuitenkin korosti sitä, että historiallisesti demokratian vienti Lähi-itään sotatoimin ei ole onnistunut.
Halla-ahon mukaan on vaikea arvailla sitä, mitä Yhdysvallat päättää nyt tehdä. Syynä on Trumpin hallinnon arvaamattomuus ja sen mielialojen vaihtuminen. Halla-aho toivoo kuitenkin malttia.
– Toivon, että siellä analysoidaan huolellisesti ennakkotapauksia siitä, miten hallintoja on vaihdettu sotatoimin. Se ei ole toiminut kovin hyvin Afganistanissa tai Irakissa, ja Iranissa mahdollisuudet onnistua eivät ole ainakaan suuremmat, Halla-aho sanoo.
"Ajatollahit pohtimaan elämänvalintojaan"
Sekä Stubb että Halla-aho ovat panneet merkille, kuinka hiljaisia Kiina ja Venäjä ovat olleet konfliktin tuoreimmassa eskalaatiossa.
– Hiljaista on näyttänyt olevan, en ole itse lukenut sen tarkempia reaktioita kummaltakaan, Stubb sanoi.
Halla-aho pitäisi hyvänä kehityksenä sitä, että Iran arvioisi uudelleen suhdettaan Venäjään nähtyään liittolaisensa vaisun reaktion.
– Toivon, että Venäjän hiljaisuus ja passiivisuus saa myös ajatollahit pohtimaan elämänvalintojaan. Onko kumppanuus Venäjän kanssa ollut sen arvoista, että Iranin on kannattanut maalata itseään entistä ahtaammin nurkkaan? Näistä niin sanotuista liittolaisista on ollut Iranille hyvin vähän apua.
Iran on ollut harvoja maita, joka on antanut suoraa sotilaallista tukea Venäjälle sen käymässä hyökkäyssodassa Ukrainassa, jota piinaavat Shahed-lennokit ovat alun perin iranilaisia.
"Meihin kohdistuu sotilaallinen uhka"
Halla-aho nosti esiin myös edellispäivän kansainvälisten paneelikeskustelijoiden puheissa esiintyneen teeman. Se liittyy julkisuudessa syntyneeseen kuvaan, että Eurooppa kasvattaisi puolustusmenojaan mielistelläkseen Yhdysvaltoja eikä puolustuskykyä parantaakseen.
– Emmehän me kasvata puolustusmenojamme miellyttääksemme Trumpia, vaan siksi, koska meihin kohdistuu sotilaallinen uhka.
– Tiedämme, että Venäjä on valmis edistämään imperialistisia tavoitteitaan sotavoimalla, ja tiedämme, että Venäjän kyky sietää materiaalisia, taloudellisia ja inhimillisiä tappioita on erittäin suuri. Näiden tosiasioiden varaan meidän tulee rakentaa puolustussuunnittelumme ja sen rahoitus.
Stubb ja Halla-aho keskustelivat paneelissaan Kultarannassa myös Suomen ulkopolitiikan arvopohjaisesta realismista ja siitä, kuinka yhteistyöhön on kyettävä myös arvomaailmaltaan hyvin erilaisten maiden kanssa.
– Suurin osa maailman ihmisistä elää hyvin erilaisissa arvojärjestelmissä kuin me, eikä heillä ole mitään aikomusta muuttua meidän kaltaisiksemme, Halla-aho sanoi.
Arvopohjassa eroja Yhdysvaltojen kanssa
Päätöspuheenvuorossaan kutsuvieraille Stubb sanoi, että Euroopassa on kohdattava se tosiasia, ettei sen arvopohja Yhdysvaltojen kanssa ole kaikilta osin enää sama.
– Arvopohjaiseen realismiin kuuluu myös tosiasioiden tunnustaminen siinä mielessä, että on kysymyksiä, joissa arvopohjamme Yhdysvaltojen kanssa ei tällä hetkellä ole sama, Stubb sanoi.
Mediatapaamisessa Stubb kuitenkin hieman pehmensi kommenttia.
– Varmasti arvopohja on edelleen samanlainen, mutta instrumentit, joita haluaisimme käyttää arvopohjan eteenpäin viemiseksi, siinä meillä on eriäviä näkemyksiä, Stubb sanoi viitaten kansainvälisiin järjestöihin kuten YK:hon ja WHO:hon.
Transatlanttisen suhteen haasteista huolimatta Stubb suhtautui luottavaisesti ensi viikolla pidettävään Nato-huippukokoukseen Hollannin Haagissa.
– Yhdysvallat on ymmärtääkseni hyvinkin tyytyväinen siihen lopputulemaan, jonka tulemme näkemään, ja loppujulistukseen, jota on liittolaisten kesken draftailtu, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan tällä hetkellä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on ideologista eroa ja suhde on murroksessa. Presidentin mukaan nyt on työskenneltävä sen eteen, että voidaan minimoida Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyön väheneminen.
Stubb ylisti päätöspuheenvuorossaan myös sitä, että globaalin etelän ja idän edustajat pääsivät Kultarannassa ääneen. Hän sanoi, että ensi vuoden Kultarannassa näiden maiden rooli voi olla vielä korostuneempi.