Porvarihallituksessa istuneen kokoomuksen kannatus säilyi kohtuullisella tasolla 1990-luvun lamassa, vaikka pääministeripuolue keskustan kannatus romahti.
Syksyllä 2008 alkaneen finanssikriisin tuiverruksessa kokoomus säilytti niin ikään kannatuksensa, vaikka istui hallituksessa. Pääministeripuolue keskustan kannatus sen sijaan syöksyi pohjamutiin, ja puolue joutui oppositioon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jotka kokoomus voitti.
Kokoomus on nyt kolmannen kerran Suomen lähihistoriassa porvarihallituksessa, jota johtaa keskustalainen pääministeri ja joka kamppailee ankaraa lamaa vastaan. Jos historia toistaa itseään, kokoomus hyötyy asetelmasta. Myös edellisillä kerroilla kokoomus on kantanut lamahallituksessa valtiovarainministerin raskasta salkkua.
Viime kuukausien aikana kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Alexander Stubb on kuitenkin joutunut negatiivisen julkisuuden paineeseen. Yhtä voimakasta poliittista vastapuhuria Stubb ei ole urallaan vielä kertaakaan kokenut. Viime vuoden pääministeriyden aikaiset duudson-kohut olivat sittenkin harmittomia hallintarekisterijupakkaan ja kansan keskuudessa kytevään protestimielialaan verrattuina.
Keskiviikkona Stubb piti Suomen ja kokoomuksen tulevaisuutta linjanneen puheen perinteisessä Snellman-säätiön Talviseminaarissa Helsingissä. Snellman-säätiö on kokoomuksen lähiyhteisö, joka tukee yhteiskunnallisesti valveutuneita nuoria.
Puolueväen ja tiedotusvälineiden odotukset olivat varautuneita. Stubbin linjauksia odotettiin etukäteen suurella mielenkiinnolla.
"Vähemmistön oikeudet eivät näy internetiin perustuvassa demokratiassa"
Stubb piti rauhallisen, punnitun ja sanavalinnoiltaan väkevän puheen. Hän puhui harkitun hitaasti, koska sanoma oli vakava. Stubbin mukaan demokratia on vaarassa rapautua Suomessa.
– Äänekkäät vähemmistöt myös menestyvät koko ajan paremmin huomion ja agendan vaatimisessa. Enemmistön valta ja sitä tasapainottavat vähemmistön oikeudet eivät näy internetiin perustuvassa demokratiassa. Marginaaleista on tullut vahvoja äänen käyttäjiä, mikä voi lopulta johtaa demokratian rapautumiseen, Stubb varoitti.
– Moni pohtii, tunnistaako enää koko Suomea tästä vastakkainasettelun ja synkkien uutisten kierteestä? Tunnistaako lähialueitamme tästä rauhattomuudesta, terroriuhasta ja pakolaisvirroista? Olemmeko menossa kaaosta kohti?, hän pohti.
"Onko minun Suomeni maa, jossa vainoa pakeneva kohtaa rasismia ja naiset joutuvat pelkäämään väkivaltaa?" Stubb listasi kuusi piirrettä, joista hän on huolissaan vuoden 2015 Suomessa.
– Onko minun Suomeni maa, jossa vainoa pakeneva kohtaa rasismia, naiset joutuvat pelkäämään väkivaltaa, toisesta ihmisestä puhutaan epäkunnioittavaan, jopa vihaavaan sävyyn, talous on todella kituliaissa kasvuluvuissa, kymmeniä tuhansia työpaikkoja katoaa ja jossa vanheneminen, omien voimien heikkeneminen, huolestuttaa, kun eteen tulee kuvia välinpitämättömyydestä.
– Ethan Zuckerman, tutkija MIT:sta, on pohtinut keskustelumme ongelmaa siten, että koska mikään merkittävän kokoinen kansanosa ei enää kykene käymään yhteistä keskustelua, julkista keskustelua dominoivat äärilaidat. Zuckerman on arviossaan monelta osin oikeassa. Kahtiajaot ovat jatkuvasti näkyvillä, äärilaidat äänessä. Mutta mielestäni syy ei ole pelkästään internetin tai sosiaalisen median, kyllä vastuu on meistä jokaisella. Mikä on se tapa, jolla puhumme toisista ihmisistä? Mikä on se tapa, jolla tuomme asioita esille? Kärjistämmekö vai haemmeko tasapainoa? Haastammeko rakentavalla tavalla vai päälle käyden?, Stubb haluaa jokaisen yksilön kantavan vastuuta Suomen ilmapiiristä.
Stubb arvioi, että ihmiset todistavat tällä hetkellä tilannetta, jossa "ihmiskuntana maksamme pitkään kestäneistä vihan kierteistä".
– Viha synnyttää vihaa. Alistaminen ja nöyryyttäminen synnyttää koston halua. Väkivalta synnyttää vastareaktioita. Vihapuhe synnyttää vihapuhetta. Tätä näemme nyt niin Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa kuin myös Euroopassa, ja täällä Suomessakin, hän sanoi.
"Kyynisyydestä, pessimismistä ja katkeruudesta ei ole mitään hyötyä"
Stubb vaatii suomalaisia irtautumaan negatiivisuuden kierteestä.
– Jos suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen pelokkaasti, eivätkä toiveikkaina ja rohkeina, jossain mennään pahasti pieleen. Jos viha on voitolla, olemme epäonnistuneet surkeasti. Siitä voi syystä olla hyvin surullinen. Mutta siihen ei voi tyytyä. Se ei käy. Vihan ja pelokkuuden Suomi ei ole, eikä saa olla se Suomi, jossa me asumme ja elämme. Meidän on pystyttävä parempaan, kokoomuksen puheenjohtaja tähdensi.
– Yksikään maa ei ole noussut marisemalla, Stubb korosti.
– Mutta kyllä, sorrun marinaan itsekin: on niin vaikeaa tehdä kipeitä päätöksiä; yritä tässä nyt tehdä hyviä asioita, kun aina ymmärretään väärin. Ja niin edelleen. Mariseminen on helppoa. Ilmapiiristä tulee itseään ruokkivan negatiivisuuden ilmapiiri kovin helposti. On muka älykästä olla kyyninen. On coolia olla pahanilmanlintu: varoitella vaaroista, syytellä virheistä, hän jatkoi.
Stubb odottaa suomalaisilta nyt positiivisuutta, koska Winston Churchillkin totesi olevansa optimisti, sillä "minään muuna olemisesta ei näyttäisi juuri olevan hyötyä". Stubbin mielestä pessimisti näkee ongelmia, optimisti ratkaisuja.
– Optimisti uskoo ihmisten hyväntahtoisuuteen, kyyninen kyseenalaistaa jokaisen motiiveja. Kyynisyydestä, pessimismistä ja katkeruudesta ei toimintatapana ole mitään hyötyä. Päinvastoin, se tukahduttaa ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa pyrkiä parhaimpaansa. Sitä tässä nyt kysytään. Rohkeutta ja uskallusta tehdä käänne. Jokaisen pyrkimistä parempaan. Käänne ei synny itsestään, se on tehtävä, Stubb muistutti.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA