Presidentti Alexander Stubb arvioi, että Ukrainaan tavoitellaan tulitaukoa seuraavien kuukausien aikana. Stubb kommentoi asiaa torstaina politiikan toimittajien yhdistyksen tapaamisessa.
– Voidaan puhua 3–6 kuukauden aikaikkunasta, jolloin tavoitellaan ensisijaisesti tulitaukoa ja toissijaisesti sen jälkeen rauhanneuvotteluja, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan Suomen linjana on pitää kiinni itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteista.
Presidentin mielestä seuraavien päivien, viikkojen ja kuukausien aikana Ukrainaa on tuettava niin, että sillä on vahva asema aloittaa mahdolliset neuvottelut tulitauosta ja rauhasta.
Stubb sanoi olevansa varovaisen optimistinen keskusteltuaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa viime viikolla.
Optimistinen, että Trump onnistuu
Stubbilta kysyttiin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin mahdollisuuksista saada Venäjän presidentti Vladimir Putin neuvottelupöytään ja lopulta saada rauha Ukrainaan.
– Olen varovaisen optimistinen, että Donald Trump tulee onnistumaan. Hän puhuu paljon rauhasta ja konfliktien lopettamisesta, Stubb sanoi.
Stubb viittasi Trumpin onnistumiseen tulitauon saamisessa Gazaan.
Stubb kuvaili Trumpin toimivan niin, että hän esittää selkeän ukaasin ja pakottaa Putinin rauhanneuvotteluihin. Stubbin mukaan Putinia ei pidä taivuttaa neuvotteluihin vaan pakottaa niihin.
– Henkilökohtaisesti ajattelen, että ainoa kieli, jota Putin ymmärtää, on kova kieli. Ja se on juuri se kieli, jota Donald Trump käyttää Vladimir Putinia kohtaan juuri nyt, Stubb sanoi lisäksi tilaisuudessa.
Stubbin mielestä ei ole riskinä, että Ukrainaan neuvoteltaisiin rauhaa Ukrainan pään yli. Hänen mukaansa myös Euroopan tulee olla mukana neuvotteluissa muodossa tai toisessa, koska niissä ratkaistaan myös Euroopan turvallisuusrakenteiden tulevaisuus.
Odotettavissa diilejä, Suomella mahdollisuuksia
Yhdysvaltojen uuden hallinnon toimintaa Stubb pitää osana laajempaa, maailmanpoliittista murrosta. Hänen mukaansa elämme rauhattomuuden, epävarmuuden ja epäjärjestyksen aikakautta.
Stubbin mukaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tullaan näkemään enemmän niin sanottuja diilejä ja transaktioita.
– Samalla voidaan ehkä todeta, että Suomen asema tässä tilanteessa ei ole välttämättä huono.
Esimerkeiksi Suomen vahvuuksista Stubb antoi jäänmurtajat, puolustusteollisuuden ja teknologian, kuten Nokian ja kvanttiteknologian.
Stubbin mukaan ajankohtaa ja paikkaa Trumpin tapaamiselle haetaan, mutta tässä vaiheessa jono Valkoiseen taloon tai Trumpin Floridan kartanoon Mar-a-Lagoon on aika pitkä.
Trump on toistuvasti vaatinut Yhdysvalloille aluelaajennuksia Tanskan Grönlannista. Stubbin mukaan Suomi asemoituu asiassa rauhallisesti ja maltillisesti. Hänen mukaansa tämä oli myös tunnelma hänen tapaamisessaan Tanskan, Ruotsin ja Norjan kanssa.
– Tanska on tätä oikein hyvin taustalla hoitanut ja totta kai Suomi Pohjoismaana Tanskaa tukee. Me pidämme hyvin vahvasti kiinni kansainvälisistä säännöistä, siis itsenäisyydestä, itsemääräämisoikeudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta.
Lähemmäs hybridisodankäyntiä
Itämeren tilanteesta Stubb sanoi, että rauhattomuuden ajasta ollaan siirtymässä hybridisodankäyntiin.
– Olemme menossa lähemmäs ja lähemmäs jonkin muotoista hybridisodankäyntiä. Kaikkien tavoitteena on se, että vältämme konventionaalisen sodankäynnin.
Stubbin mukaan hybridisodankäyntiä ovat esimerkiksi Venäjän turvapaikanhakijoiden välineellistäminen rajalle, päivittäiset kyberhyökkäykset tietojärjestelmiin, pankkeihin, yrityksiin ja viranomaistoimintaan, informaatiosota sekä kaapelirikkojen kaltaiset sabotaasit.
Kaapelirikkojen syihin on Stubbin mukaan kolme mahdollisuutta. Ensimmäinen on tahallisuus, toinen vahinko ja kolmas epäpätevyys.
– Näistä ehkä kaikista vaarallisin on yhdistelmä ykköstä ja kolmosta, jossa tavoitteena on tahallisuus, mutta on epäpätevä toimija sitä tekemässä. Sellaistakin on nähty, Stubb sanoi.
Yhteistoiminta saumatonta
Stubbia on arvosteltu siitä, että hän on edustanut Suomea kokouksissa, joissa paikalla olisi pitänyt pikemminkin perustuslain mukaan olla pääministeri. Stubb korosti noudattavansa perustuslakia, jonka mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
– Uskallan väittää, että yhteistoiminta on ainakin viimeisen 11 kuukauden aikana ollut saumatonta, kuten pitääkin, Stubb sanoi.
Hänen mukaansa jokaisesta kokouksesta raportoidaan tp-utvaan eli tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokoukseen.