Suomen Tietotoimisto (STT) on saanut päätökseen säästötarpeesta johtuneet muutosneuvottelunsa. Neuvottelujen tuloksena 13 työntekijää irtisanotaan, yhtiö kertoi keskiviikkona.
Irtisanomisista 10 kohdistui toimitukseen, loput kolme STT:n muihin toimintoihin.
Yhteensä STT:n henkilöstövähennys on 21, sillä kahdeksan muista syistä päättynyttä työsuhdetta jätetään korvaamatta. Näistä 7 oli toimittajia tai kuvaajia.
– Kokonaismäärähän on kieltämättä valtaisa. Taustalla on Sanoman ilmoitus jo viime vuoden puolelta, että Sanoman uutismediat luopuvat pääosin STT-asiakkuudesta. Tämä väistämättä tarkoittaa, että meidän täytyy kustannuksia karsia, jotta yhtiö pysyy hengissä, kertoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen.
Sanoma Media Finlandin uutismediat ilmoittivat syksyllä luopuvansa pääosin STT:n asiakkuudesta. Medioihin kuuluvat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa Länsi-Suomi. Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.
Samaan aikaan STT:n irtisanomisten julkistamisen kanssa liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi käynnistävänsä kertaluontoisen 1,05 miljoonan euron valtiontuen valmistelun STT:lle.
Valtiontuen valmistelu on todella merkittävä uutinen STT:n tulevaisuuden varmistamisessa, sanoo toimitusjohtaja Laaksonen.
Henkilöstövähennysten lisäksi monen työsuhteen ehtoihin tulee muutoksia, kuten työajan lyhennyksiä. STT:n tavoitteena on säilyttää kilpailukykynsä ympärivuorokautisena uutistoimistona ja etsiä uusia tulonlähteitä.
STT:n toimitus, kuva- ja mediapalvelut sekä tietohallinto siirtyvät huhtikuussa uuteen toimintamalliin, jota on käsitelty henkilöstön kanssa muutosneuvotteluiden aikana.
Pääluottamushenkilö: Hyvät mutta pitkät neuvottelut
Työntekijäosapuolen mukaan STT:n muutosneuvottelut sujuivat hyvin.
– Neuvottelut olivat hyvät ja perusteelliset. Tietysti parhaat muutosneuvottelut ovat sellaiset, joita ei tarvitse käydä. Eihän ne tietenkään sillä tavalla sujuneet hyvin, että ne päättyivät ihmisten irtisanomisiin, sanoi pääluottamushenkilö Hannu Aaltonen.
Neuvotteluprosessin varjopuolena oli niiden pitkä kesto. Muutosneuvottelut alkoivat joulukuun alussa ja päättyivät 5. helmikuuta.
– Nämä oli todella pitkät. Tämä kesti kohtuuttoman kauan ja oli kohtuuttoman raskasta kaikille, Aaltonen sanoi.
Toimitusjohtaja Laaksosen mukaan pitkä prosessi oli tarpeen STT:n toimintamallin perusteellisen mylläämisen ja siitä tiedottamisen vuoksi.
– Onhan tämä varsin pitkä prosessi ollut, mutta samalla se on palvellut mielestäni sitä, että uutta toimintamallia on pystytty myös työntekijöille matkan varrella avaamaan. – Parhaimmillaan henkilöstöinfoja on ollut neljä viikossa, hän kertoo.
Valtiontukipäätöksessä pääluottamushenkilö moittii sitä, kuinka pitkään päätöksen syntymisessä kesti.
– Olisi pitänyt tulla aikaisemmin. Paljon asioita olisi pitänyt tapahtua jo paljon aikaisemmin. Olisi hyvä, että Suomessa olisi ollut jonkinlainen keskitetty mediapolitiikka jo aikoja sitten.
Journalistiliiton puheenjohtajan Marjaana Varmavuoren mukaan valtion rahoituspäätös on askel oikeaan suuntaan.
– On valtavan tärkeää, että päättäjät ovat ymmärtäneet kotimaisen uutistoimiston merkityksen ja haluavat tukea sitä, Varmavuori sanoi tiedotteessa.
Ranne: STT joutuu kehittymään
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan kertaluontoisen valtiontuen tarkoituksena on, että STT voi tuen myötä jatkaa toimintaansa.
– Edellytyksenä on, että yhtiö ja sen omistajat sitoutuvat kehittämään STT:n toimintaa rivakasti, sanoi Ranne ministeriön tiedotteessa.
Ministeriö julkaisi keskiviikkona muistion kotimaisen media-alan tilanteesta. Taustalla on liikenne- ja viestintäministeri Ranteen syksyllä 2025 järjestämä pyöreän pöydän keskustelu aiheesta.
Ministeriö arvioi, että STT:n luotettavina ja neutraaleina yleisesti pidetyille uutisille on edelleen tarvetta. LVM:n mukaan kotimaiset mediayhtiöt käyvät nykyään kilpailua ennen kaikkea maailman suurimpia yhtiöitä vastaan.
– Kotimaisen media-alan kilpailukyky ei kuitenkaan voi perustua merkittäviin tai pitkäaikaisiin tukijärjestelmiin, ministeri Ranne sanoi.
EU-kirjeenvaihtaja lähtee Brysselistä
Osana säästötoimiaan STT luopuu huhtikuussa suuresta osasta avustajilta tilatuista jutuista lukuun ottamatta urheilua, jossa avustajien käyttö vähenee.
STT myös luopuu EU-kirjeenvaihtajan asemapaikasta Brysselissä. Erikoistoimittaja jatkaa EU-aiheiden seurantaa Helsingistä käsin ja matkustaa tarpeen mukaan EU-kokouksiin.
– Olemme muutossuunnittelussa keskittyneet siihen, että STT on jatkossakin kilpailukykyinen uutistoimisto ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. EU-uutisointi on välttämätön osa sitä, kertoi tiedotteessa STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.
STT:n yöajan uutisointi palaa usean vuoden tauon jälkeen Australian Sydneyyn, jossa toimittajat työskentelevät aamuvuorossa Suomen yöaikaan.
Muutosneuvottelut STT:n moderointipalveluissa jatkuvat yhä, sillä ne aloitettiin vasta tammikuun lopussa.