Hallitus ilmoitti viime viikon torstaina jatkavansa koronapassin valmistelua. Tavoitteena on lieventää ja välttää rajoituksia, jotta yhteiskunnan avaamista voitaisiin nopeuttaa.
Koronapassin käyttämiseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä etenkin yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Stenman korostaa, että jos koronapassi otetaan käyttöön, testauksen pitäisi olla saatavilla kaikille helposti ja ilmaiseksi. Käytännössä testauskapasiteettia pitäisi lisätä nykyisestä.
– Voidaan pohtia, käytetäänkö resurssit mieluummin testauskapasiteetin lisäämiseen vai rokottamiseen. Rokottamisen pitäisi olla ensisijainen tapa, jolla avataan yhteiskuntaa. Se kohdentuu koko väestöön ja tuo tasapuolisesti hyötyä kaikille. Myös niille, jotka eivät jostain syystä ota rokotetta, Stenman sanoo.
Keväällä hallitus joutui peruuttamaan ehdotuksensa liikkumisrajoituksista, kun se todettiin perustuslain vastaiseksi. Stenmanin mukaan myös koronapassissa on otettava huomioon perustus- ja yhdenvertaisuuslaki sekä syrjintäkiellot.
– On olemassa joitain sellaisia tilanteita, joissa ihmisten erilainen kohtelu voi olla oikeutettua. Koronapassi on oikeutettu, jos sen käyttöön ottaminen säädetään lailla, sen tavoite on hyväksyttävä ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia, Stenman listaa.
Tavoitteiksi voidaan nähdä ennen kaikkea tartuntataudin leviämisen ehkäiseminen ja väestön terveyden suojeleminen.
Lisäksi tapahtuma-, ravintola- ja majoitusalan toiminta halutaan turvata.
– Näidenkin alojen kohdalla on mietittävä, millaisilla keinoilla niiden toiminnan turvaaminen on oikeutettua, Stenman toteaa.
Stenman pitää todennäköisenä, että koronapassin käyttöön ottaminen vaatii lakimuutosta, sillä tartuntatautilaissa ei ole sitä mahdollistavaa pykälää.
– Tästä pitäisi nähdäkseni säätää lailla, koska koronapassilla säädetään henkilöiden erilaisesta kohtelusta. Oikeutus koronapassille tulee lailla säätämisen kautta, Stenman huomauttaa.
– Julkisiin palveluihin tai viranomaistoimintaan sitä ei voi soveltaa. Ei voi vaatia, että henkilöllä on koronapassi hänen mennessään TE-toimistoon tai Kelan toimistoon. Myös välttämättömät palvelut, kuten kaupat ja pankit, täytyy pitää kaikille avoimina.
– Lisäksi passi ei saa vaatia esimerkiksi älypuhelinta, koska tämä voisi sulkea osan ikääntyneistä sen käyttämisen ulkopuolelle. Digitaalisille sovelluksille pitää löytyä vaihtoehtoja. On myös tärkeää, ettei passi erottele sitä, millä perusteella se on myönnetty, Stenman luettelee.
Passin uhkana on esimerkiksi ikäryhmien eriarvoinen kohtelu, sillä rokotekattavuudessa on suuria eroja ikäryhmien välillä. Siksi etenkin lasten ja nuorten oikeuksista on huolehdittava.
– Yksinkertaistettuna ei voida esimerkiksi ajatella niin, että ei järjestetä mitään tilaisuuksia alle 12-vuotiaille siksi, että heillä ei ole koronapassia. Myös perusopetuksessa koronapassin käyttö on poissuljettu vaihtoehto, sillä perusopetus on lapsen perusoikeus, Stenman kertoo.
Stenman huomauttaa, ettei perustuslaki ole koronapassin tapauksessa estämässä yhteiskunnan avaamista.
– Perustuslain avulla arvioidaan, ovatko rajoitustoimet oikeutettuja. Yleisessä keskustelussa on nähtävissä vähän sellainen henki, että yhdenvertaisuus- ja perustuslaki kieltäisivät kaikki asiat. Perustuslain periaatteet ovat kuitenkin olemassa kaikissa tilanteissa, Stenman sanoo.
Jos koronapassi otetaan käyttöön, sitä käytetään Stenmanin näkemyksen mukaan niin pitkään, että sillä saavutetaan hyötyä taudin leviämisen estämiseksi.
– Luultavasti passi poistettaisiin käytöstä siinä vaiheessa, kun rokotuskattavuus on niin suuri, että väestön voidaan katsoa saavan suojaa sen kautta, Stenman ennakoi.
