Riskialueilla toimiessaan Punainen Risti ja Punainen Puolikuu luottavat paikallistietämykseen, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.
– Meillä on aina hyvin suuri paikallinen verkosto, jolta saadaan tietoa ja joka auttaa meitä. Näin varmistamme, että myös kansainväliset työntekijämme seuraavat paikan päältä saamaamme tietoa ja kaikkia niitä ohjeita, joilla pyritään välttämään riskejä.
Juuri nyt Afganistan ei ole sellainen toimintaympäristö, jossa Punainen Risti joutuisi vähentämään henkilökuntaa.
– Lähinnä se olisi intensiivistä taistelua jollakin alueella, jolloin vähentäisimme väkeä.
2 000-luvulla Afganistanin tilanne on aaltoillut suuntaan jos toiseenkin, mutta ulkomaisten toimijoiden poistuessa levottomuus on lisääntynyt.
– Siellä varaudutaan siihen, että maassa tehdään paikallisia, myös poliittisia ratkaisuita. Sen vuoksi taistelut ovat kiihtyneet. Rikollis- ja rosvoryhmien toiminta on aktivoitunut juuri sieppaustapauksissa, mutta se ei ole niinkään ulkomaisiin, vaan paikallisiin henkilöihin kohdistuvaa toimintaa, Löövi kertoo.
– Tämän vuosituhannen puolella on ollut helpompia ja vaikeampia aikoja. Aina, kun maahan on tullut uusia taistelijaryhmiä, on työlästä saada heidän kanssaan ymmärrys siitä, mitä tarkoittaa humanitäärinen toiminta, ja siitä, että olemme tukemassa nimenomaan siviiliväestöä. Joidenkin kanssa tämä on helpompaa, joidenkin kanssa vaikeaa ellei mahdotonta saavuttaa ymmärrystä. Meidän suurin turvatakeemme kaikkialla on se, että Afganistanin Punaisen Puolikuun työntekijät, joita kansainvälinen Punainen Risti tukee, ovat niiltä alueilta kotoisin. Heillä on sukulaisia, klaaneja ja tuttavia, joiden kautta he saavat tietoa, ja jotka varoittavat kun näköpiirissä on jotakin erityisen vaarallista.
Apua toimittaessaan Punainen Risti pyrkii keskusteluun paikallisten toimijoiden, taistelijoidenkin, kanssa.
Löövi kertoo itsekin tavanneensa Afganistanissa erään taisteluryhmittymän korkeinta johtoa.
– Se oli ihan asiallinen keskustelu siitä, mitä olimme tekemässä ja mihin olimme viemässä apua.
Paikalliset pitää saada vakuuttuneeksi siitä, että Punainen Risti on toiminnassaan puolueeton ja riippumaton. Kun yhteisymmärrykseen päästään, johtajat varoittavat omia taistelijoitaan olemaan hyökkäämättä avustustyöntekijöiden kimppuun. Löövin mukaan tämä toimii monessa maailmankolkassa todella hyvin.
–Syyriassa Punainen Puolikuu on monilla alueilla pystynyt toimittamaan hyvin apua, mutta samaan aikaan siellä on ollut joukossa taistelijoita, jotka eivät ole kunnioittaneet heitä. Yli seitsemänkymmentä avustustyöntekijää on surmattu avustustehtävissä sodan aikana.
Afganistanissa avustustyöntekijöitä auttaa sekin, että Punainen Risti on pitkään toiminut tunnettu järjestö.
– Siinä sodassa on ollut monenmoisia vaiheita, joiden aikana eri toimijat ovat nähneet, että Punainen Risti ja Puolikuu toimivat puolueettomasti. Sen vuoksi meillä on mahdollisuus neuvotella kulkuja alueiden ja taistelulinjojenkin läpi toimittaaksemme apua perille. Yhtälailla arvokasta on, että kun lupaa ei saa, meille sanotaan selvästi että emme saa mennä.
Lunnaita Punainen Risti ei maksa koskaan.
Mikko Pulliainen