Nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa entisestään, selviää Suomen Punaisen Ristin (SPR) teettämästä Yksinäisyysbarometrista.
16–24-vuotiaista kaksi kolmasosaa kertoo kokevansa yksinäisyyttä joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin. Viime vuoden kyselyyn vastanneista näin koki vajaa puolet ikäryhmästä.
Barometrin perusteella nuoret ja nuoret aikuiset kokevat yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista eri ikäryhmistä kaikkein eniten. Kaikista vastaajista 59 prosenttia kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, ja joka neljännellä yksinäisyys on jatkunut yli viisi vuotta.
16–24-vuotiaista joka viides kertoo kokeneensa yksinäisyyttä vähintään viisi vuotta.
– Tämä on pitkä aika nuoren elämästä. Tiedämme, että pitkittynyt yksinäisyys nuorilla voi näkyä oppimisvaikeuksina ja lisätä myös riskiä radikalisoitumiselle ja väkivallalle. Yhteisiä ratkaisuja nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi tulee löytää pikaisesti, sanoo SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta tiedotteessa.
16–24-vuotiaiden keskeisimmiksi yksinäisyyden syiksi nousivat kyselyssä ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteet, vaikeus tutustua ihmisiin ujouden tai jännittämisen vuoksi, parisuhteen puute sekä huono rahatilanne.
Mitä nuorempi vastaaja ja mitä pienemmät tulot, sitä useammin yksinäisyyttä koetaan ja sitä useammin yksinäisyys on aiheuttanut mielenterveyden ongelmia, barometristä selviää.
Kolmasosa 16–24-vuotiaista kertoo yksinäisyyden aiheuttaneen heille mielenterveyden ongelmia. Toisaalta vajaa kolmasosa arvioi mielenterveyden olleen yksinäisyyttä aiheuttava tekijä.
– Mielenterveyden ongelmat selittävänä syynä omalle yksinäisyydelle korostuvat nuorten, nuorten aikuisten ja myös muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien vastauksissa, kertoo SPR:n hyvinvoinnin ja terveyden yksikön päällikkö Kirsti Kuusterä tiedotteessa.
Hän painottaa, että on aikuisten vastuulla, että apua löytyy, kun sitä haetaan.
– Barometrin tuloksista käy ilmi, että nuoret tunnistavat oman pahoinvointinsa ja hakevat siihen apua, mutta heillä on vastaajista eniten huonoja kokemuksia avun hakemisesta. He eivät häpeä yksinäisyyttään, mutta ovat pettyneet saamaansa apuun,
Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisen lisäksi Kuusterä korostaa tarvetta matalan kynnyksen paikoille, joista nuori saa tukea ja seuraa.
– Nykyisissä säästötalkoissa ei pitäisi ainakaan sulkea nuorisotaloja tai muita maksuttomia tiloja, joissa nuoret voivat tavata toisiaan, Kuusterä sanoo.
Näköalattomuutta ja tyytymättömyyttä
Barometrin mukaan yksinäisyyttä kokevien tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseensa, vapaa-aikaansa, ihmissuhteisiinsa, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä ja elämäänsä kaiken kaikkiaan on vähäisempää kuin heillä, jotka eivät koe yksinäisyyttä. Lisäksi yksinäisyyttä kokevilla on enemmän näköalattomuutta oman tulevaisuutensa suhteen.
Kaikkien kuntien tulisi kirjata yksinäisyys ja keinot sen vähentämiseen hyvinvointisuunnitelmiinsa, katsoo Maaret Alaranta. Lisäksi yksinäisyys pitäisi Alarannan mukaan tunnistaa paremmin esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sosiaalitoimessa.
– Merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille saataisiin, jos yhä useampi yksinäisyyttä kokeva osattaisiin ohjata heti oikean avun piiriin, kuten järjestöjen tarjoamaan toimintaan. Tämä vähentäisi julkisten palveluiden kuormitusta, sanoo Alaranta.
Verianin internetkyselynä toteuttamaan yksinäisyysbarometriin vastasi joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana noin 1 100 ihmistä.
Kyselytutkimus tehtiin neljättä kertaa. Aikaisemmat barometrit on toteuttanut Taloustutkimus puhelinkyselynä.
