Osuipa tässä päivänä muutamana silmiini Jorma Aron ja Erkki Nevanperän toimittama historiajulkaisu Eteläpohjalaiset Spelit 50 vuotta (2022). Hämmästyin, miten paljon teoksessa on ainutlaatuista tallennusta Spelien historiasta. Tekstiä täydentää runsas kuva-aineisto.
Teoksessa käydään huolellisesti läpi Spelien alku- ja nykyvaiheet. Huomiotani kiinnitti erityisesti se, miten elimellisesti 1970-luvulla syntynyt eteläpohjalainen kansanmusiikkifestivaali liittyi eteläpohjalaisen kansanmusiikin vankkaan historialliseen taustaan.
Olihan tässä maakunnassa ollut laulu- ja soittojuhlia jo 1800-luvulla, ja vielä huomattavammin: ilmajokinen Samuel Rinda-Nickola oli merkinnyt muistiin liki sata polskaa liki sata vuotta ennen laulu- ja soittojuhlia. Erkki Ala-Könnin mukaan Etelä-Pohjanmaalta onkin kirjattu talteen maallisia ja hengellisiä kansansävelmiä eniten koko maassa, Karjalan alue pois lukien.
Spelejä on järjestetty eri puolilla maakuntaa, joten tapahtuma on laajalti tunnettu. Erityisen arvokkaan lisän teoksen sisältöön tuo Lasse Peltosen kirjoittama vanhojen pelimannimestareiden esittely. Teos on enemmän kuin pelkkä historiikki. Se avaa lukijalle tämän maakunnan kansanmusiikin pohjan.