Puolustusvoimien tulevaisuudessa mahdollisesti antaman ulkomaisen avunannon käytänteet ovat selviämässä.
Puolustusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välillä on loppusyksystä kaikessa hiljaisuudessa periaatteellisesti sovittu neuvottelutulos palvelusuhteen palkanmaksusta tilanteissa, joissa puolustusvoimat antaa ulkomailla mahdollisesti aseellistakin apua.
Mikäli käsky käy ulkomaille, korvausta maksetaan mallilla, jossa oma kuukausipalkka kerrotaan kolmella eritasoisella kertoimella.
–Korvaukset nousevat asteittain riippuen siitä, tarvitaanko suoranaisesti sotilaallista voimankäyttöä ja uhkaa, kertoo Upseeriliiton puheenjohtaja majuri Ville Viita.
Neuvottelutulos on vielä valtiovarainministeriössä hyväksyttävänä.
Voimakeinotkin mukana
Aseellisen avun salliva lakimuutos tuli voimaan viime heinäkuun alusta.
Laki antaa puolustusvoimille varsin laajat toimintamahdollisuudet ulkomailla. Se voi antaa apuaan paitsi toiselle valtiolle, myös EU:lle tai kansainväliselle järjestölle. Aiemmin avunanto oli rajoitettu kalustoon, materiaaliin ja asiantuntija-apuun, mutta nyt siis voimakeinotkin ovat tulleet mukaan palettiin.
Yksityiskohdat auki
Vielä auki on joukko käytännön kysymyksiä: esimerkiksi se, miten joukot käytännössä muodostettaisiin, ja miten halukkuudesta ulkomaantehtäviin ilmoitettaisiin. Tämänkaltaisia tarpeita varten pääesikunta on laatimassa käytännön ohjeistusta ulkomaanavusta. Työ on vielä kesken, joten sen yksityiskohdista ei puolustusvoimissa haluta puhua.
Myöskään ohjeistuksen valmistumisaika ei ole toistaiseksi tiedossa.
–Näyttää siltä, että ei ole tulossa mitään sellaista akuuttia, että tätä tarvittaisiin., Viita pohtii.
Vastaavasti puolustusministeriö voi nyt pyytää apua toiselta valtiolta, EU:lta tai kansainväliseltä järjestöltä. Puolustusvoimat voi pyytää tukea toisen valtion sotilasviranomaiselta myös aluevalvontaa varten.
Mikko Pulliainen