Keskiafrikkalaisessa Gabonissa presidentin kaartin päällikkö Brice Oligui Nguema on nimetty väliaikaiseksi presidentiksi. Nguema nimitettiin yksimielisesti siirtymävaiheen komitean johtoon, kerrottiin keskiviikkoiltana maan televisiossa luetussa lehdistötiedotteessa.
Maan armeija kertoi aiemmin keskiviikkona syrjäyttävänsä maan nykyjohdon. Vallankaappaajien mukaan maan viikonlopun vaalien tulokset mitätöidään ja tasavallan nykyiset instituutiot hajotetaan. Juuri kolmannelle kaudelle valitun presidentin Ali Bongon kerrottiin siirretyn eläkkeelle. Nguema kertoi presidentin eläkkeelle siirtämisestä Le Monde -sanomalehdelle.
Kaartin päällikön mukaan vallankaappauksen taustalla oli yleinen tyytymättömyys sekä presidentin huono terveydentila.
Vallan kaapanneiden joukossa on tasavaltalaiskaartin ja armeijan sotilaita sekä poliiseja.
– Seurattuamme vastuutonta ja ennakoimatonta hallintoa, jonka seurauksena on ollut sosiaalisen koheesion jatkuva heikkeneminen, olemme päättäneet puolustaa rauhaa lopettamalla nykyisen hallinnon, yksi sotilaista sanoi Gabon 24 -televisiokanavalla.
– Tämän vuoksi elokuun 26. päivän vaalit ja niiden tulokset on mitätöity, ilmoitus jatkui.
Vallan kaapanneet sotilaat kertoivat Gabonin rajojen olevan toistaiseksi suljettu. Yöllisen ulkonaliikkumiskiellon on kerrottu pysyvän maassa voimassa toistaiseksi.
Uutistoimisto AFP:n paikan päällä oleva toimittaja kertoi kuulleensa tulitusta maan pääkaupungissa Librevillessä. Kadut olivat autioita, eikä ihmisiä juuri liikkunut ulkona.
Syytöksiä vaalivilpistä
Vain noin tuntia ennen ilmoitusta vallankaappauksesta kansallinen vaaliviranomainen oli julistanut presidentti Ali Bongon voittaneen kolmannen kauden maan johdossa. Bongon kerrottiin saaneen noin 64 prosenttia äänistä.
Bongon haastajan Albert Ondo Ossan äänisaalis jäi tulosten mukaan vajaaseen 31 prosenttiin. Ossa on syyttänyt Bongoa vaalivilpistä.
Ossan kampanjaa johtanut Mike Jocktane vaati jo aikaisemmin, että Bongon tulisi luopua vallasta "ilman verenvuodatusta", koska Ossa oli ollut selvässä johdossa ääntenlaskennassa. Jocktane ei kuitenkaan kertonut mihin hänen käsityksensä perustui, sillä Gabonin laki kieltää vaaliviranomaisia julkaisemasta mitään väliaikatuloksia laskennasta.
Ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista lauantaina Bongon hallinto julisti maahan ulkonaliikkumiskiellon ja katkaisi pääsyn internetiin. Hallinnon mukaan näin tehtiin, jotta valeuutiset eivät pääsisi lietsomaan väkivaltaa.
AFP:n mukaan nettiyhteydet alkoivat keskiviikkona toimia kolmen päivän katkoksen jälkeen.
Edellisen kerran Gabonissa yritettiin vallankaappausta vuonna 2019.
Presidentti kehotti ystäviään pitämään meteliä
Vallankaappausilmoituksen jälkeen Bongo esiintyi sosiaalisessa mediassa julkaistulla videolla pyytäen liittolaisiaan ympäri maailmaa kiinnittämään huomiota Gabonin tapahtumiin.
– Lähetän viestin kaikille ystävillemme ympäri maailmaa, pitäkää meteliä... Nämä ihmiset pidättivät minut ja perheeni, Bongo sanoi videolla huolestuneen oloisena.
Uutistoimisto AFP ei pystynyt määrittämään, missä tai milloin video oli kuvattu.
Ranska ilmoitti tuomitsevansa tapahtumat
Entisen siirtomaaisännän Ranskan pääministeri Elisabeth Borne sanoi keskiviikkona Ranskan seuraavan Gabonin tapahtumia erittäin tarkasti. Ranskan hallituksen tiedottaja Olivier Veran kertoi Ranskan tuomitsevan sotilasvallankaappauksen.
Ranskalainen kaivosyhtiö Eramet taas kertoi keskiviikkona pysäyttäneensä kaikki toimintonsa Gabonissa taatakseen työntekijöidensä turvallisuuden. Yhtiöllä on noin 8 000 työntekijää maassa.
Myös Afrikan unionin komission johtaja Moussa Faki Mahamat kertoi tuomitsevansa Gabonin tapahtumat.
Kiina puolestaan kehotti "kaikkia osapuolia" takaamaan presidentti Bongon turvallisuuden.
– Kehotamme kaikkia osapuolia pitämään huolta maan ja kansan perustarpeista, ratkaisemaan erimielisyydet vuoropuhelulla ja palaamaan normaaliin järjestykseen niin pian kuin mahdollista, evästi ulkoministeriön edustaja Wang Wenbin.
Presidentti Bongo vieraili Kiinassa huhtikuussa ja tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin, joka sanoi tuolloin Bongon olevan "Kiinan kansan vanha ystävä".
Öljystä varallisuutta harvoille
Gabon on Ranskan entinen siirtomaa, ja vuodesta 1910 se oli yksi Ranskan päiväntasaajan neljästä territoriosta. Koko nelikko itsenäistyi lyhyen ajan sisällä vuonna 1960.
Gabonin ensimmäinen presidentti oli vuonna 1961 virkaan valittu Leon Mba, joka hallitsi kuolemaansa saakka vuoteen 1967. Tämän jälkeen valtaan nousi varapresidentti Omar Bongo, joka pysyi vallassa yli neljä vuosikymmentä. Omar Bongo kuoli vuonna 2009.
Omar Bongon jälkeen valtaan tuli hänen poikansa Ali. Bongojen suku on näin hallinnut Gabonia pitkälle yli puoli vuosisataa. Samalla se on haalinut itselleen valtavan omaisuuden maan öljyvarantojen avulla, joiden on laskettu olevan Afrikan viidenneksi suurimmat.
Gabonin öljyvarallisuudesta huolimatta noin kolmannes maan runsaasta 2,2 miljoonasta asukkaasta elää YK:n arvioiden mukaan köyhyydessä.