Tätä kysymystä monet kysyvät ja ihmettelevät mistä näissä aluevaaleissa on kysymys.
Vuoden 1972 kansanterveyslain tavoitteena oli edistää terveyttä ja tasa-arvoa ja säästää kustannuksia. Eli viisikymmentä vuotta sitten kun perustettiin terveyskeskuksia, tavoitteet olivat samat kun nytkin. Aika on muuttunut ja on tullut päivityksen aika. Kuntarajat laajentuvat yhteistoiminta-alueiksi, mutta jokaisella meillä on oikeus saada tasa-arvoiset, inhimilliset palvelut läheltä ja nopeasti.
Kustannustehokkuudesta otan esimerkin omasta työstäni ennaltaehkäisevästä työstä. Äitiysneuvola maksaa vuodessa 800€/raskaus. Lastenneuvola 180€/lapsi. Kouluterveydenhuolto 135€ /oppilas. Mitä maksaa yksi syrjäytynyt nuori yhteiskunnalle? Miljoona euroa. Suomessa on 66 000 syrjäytynyttä nuorta. Luulenpa, että heistä monikaan ei ole saanut apua ajoissa.
Aluevaltuutetut päättävät millainen muutos meillä Etelä-Pohjanmaalla tehdään: miten valtiolta saadut rahat käytetään, mihin panostetaan, mikä jätetään vähemmälle. Tulevat valtuutetut päättävät mitkä ovat meidän alueen tärkeimmät asiat. Panostetaanko ehkä perusterveydenhuoltoon, jonojen purkamiseen, henkilöstön jaksamiseen, vai mihin? Onko vaara, että kustannustehokas terveydenhoito jää sairaanhoidon jalkoihin rahoja jaettaessa
Valtuutetut tarvitsevat hyvää maalaisjärkeä, rohkeutta ajatella uudella tavalla ja taitoa kysyä ruohonjuuritason sotetyöntekijöiltä siitä, mihin kannattaa satsata juuri nyt. Se, millainen uudistus meillä tehdään, siitä päättävät aluevaltuutetut. Äänestäjät päättävät siitä, keitä aluevaltuustoissa määrää asioista. On tärkeää, että käytät äänivaltaasi näissä tärkeissä vaaleissa. Niissä on kysymys meidän hyvinvoinnistamme.
Anne Ahonen (sd.)
aluevaaliehdokas
Seinäjoki