Poliittisia puolueita on monia, koska ollaan eri mieltä asioista, vaikka on vain yksi maa, yksi kansa ja niille yhdet lait.
Sote on sellainen toiminto, että siihen on politiikalla hyvin vähän annettavaa. Taudit ja niiden hoidot eivät ole poliittisia. Myöskään hoivan tarve ei riipu ihmisen poliittisesta näkemyksestä, eikä siitä, missä päin maata ihminen asuu.
Jo Matti Vanhasen hallitus hoksasi väestökirjanpidosta, että mitä tuleman pitää, kun suuret ikäluokat siirtyvät hoivaikään ja syntyvyys laskee. Hallitus esitti, että kunnat suurennettaisiin työssäkäyntialueiden suuruisiksi ja ne kunnat sitten hoitaisivat palvelut.
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan väliaikaisena vuonna 2007. Se ei kunnille sopinut.
Seuraavan yrityksen teki vasta Juha Sipilän hallitus. Sitä kutsuttiin maakuntamalliksi. Siinä sote oli otettu kunnilta pois. Se kaatui eduskunnassa kalkkiviivoille, kun edustajat karkasivat vaalikentille pyytämään neljää vuotta lisäaikaa saada asiat kuntoon.
Sanna Marinin hallitus otti Sipilän maakuntamallista soten ja pelastuspalvelut. Alueet maakunnan kokoisia, nimeltään vaan hyvinvointialue. Väkirikkaalla Uudellamaalla useampia alueita. Esitys hyväksyttiin.
Soteuudistus myöhästyi pahasti väestön vanhenemisen suhteen. Syynä politikointi.
Nyt politiikan ulkopuoliset asiantuntijat ovat päätyneet siihen, että hyvinvointialueita pitäisi vieläkin suurentaa, että suuruuden ekonomia toimisi kunnolla. Hallinnon keskittäminen ei kuitenkaan riitä, koska palveltavat eivät sillä vähene. Toki väestökin keskittyy muuttamalla Etelä-Suomeen ja muualla suuriin kaupunkeihin.
Julkisen puolen soten palveluvalikoimaa joudutaan tätä menoa supistamaan, jos ihmiset eivät halua maksaa enempää veroilla palvelijoiden palkkoja ja hoitotiloja. Yksityinen puoli tietysti hoitaa palvelut henkilökohtaista maksua vastaan. Väliinputoajat joutuvat kolmannen sektorin varaan.
Ihmisälyllä ei tämän pidemmälle päästy. Tarvitaan tekoälyä ihmisälyn jatkeeksi.
90-luvulla oli paljon pahempi taloustilanne maassa kuin nyt. Tosin eri syistä kuin nyt. Poliitikot ottivat tilanteen vakavasti ja Paavo Lipposen johdolla koottiin niin sanottu sateenkaarihallitus ja toinen perään. Hallituksen väriskaala meni vasemmistoliitosta kokoomukseen. Valtionvelka saatiin lasku-uralle. Nyt sen taso on jo nousemassa yli 90-luvun huipun. Nyt uhka alkaa olla niin suuri, että tarvittaisiin taas sitä talvisodan yhteishenkeä.
Tosin soten tilanne paranee luonnostaan, kun suuret ikäluokat ovat alkanee kuolla alta pois.