Sote-uudistuksesta voi seurata ruuhkia ja ongelmia, jos kaikkia potilastietojärjestelmiä ei saada ajoissa yhteensopiviksi Kanta-järjestelmän kanssa.
Näin arvioi sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosaston päällikkö Kirsi Varhila.
Samanlaisiin ruuhkiin Varhila ei usko, mitä perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle on aiheuttanut.
– Teemme kaikkemme, ettei ruuhkia ja ongelmia tule. Täyttä varmuutta ei voi kukaan antaa, Varhila kertoo.
Hänen mukaansa sote-keskusten palvelujentarjoajien tietojärjestelmät tulisi saada toimimaan heti vuoden 2019 alusta.
– Se ongelma voi olla vastassa, että miten tietojärjestelmät saadaan pelittämään sillä tavalla, että sote-keskukset saavat asiakkaistaan riittävät ja tarpeelliset tiedot.
Sote-uudistuksessa palveluntuottajat, niin julkiset kuin yksityisetkin, velvoitetaan ottamaan Kanta-järjestelmä käyttöön tai tekemään oma järjestelmä sen kanssa yhteensopivaksi. Kanta-järjestelmä on jo käytössä, ja kuka tahansa voi käydä osoitteessa omakanta.fi katsomassa tietojaan.
– Julkisille terveydenhuollon palvelujen tuottajille on ollut jo lakisääteinen velvoite ottaa Kanta käyttöön. Nyt yksityiset ottavat sitä käyttöön, ja osa yksityisistä on jo Kanta-järjestelmässä mukana.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo, että ongelma lienee se, etteivät kaikki toimintayksiköt ole sataprosenttisesti siirtyneet Kantaan tai toimittaneet sinne tietojaan. Aarnion mukaan terveydenhuollossa on edelleen noin 4 000 erilaista tietojärjestelmää käytössä, ja kaikkien tietoja ei ole Kantaan vielä viety.
– Kaikki kukat ovat saaneet kukkia ja nyt kun niitä yritetään yhteensovittaa, niin tulee ongelmia, Aarnio kertoo.
– Nousee se kysymys esiin, että kuka vastaa, että kaikki menee hyvin. Tämä on nyt enemmän johtamiseen ja teknologiaan liittyvä ongelma.
Asiakastietolain uudistus tulisi toteutuessaan vaikuttamaan potilastietojen luovutukseen. Tämä lakiluonnos on lausuntokierroksella. Sen mukaan asiakkaan tulisi jatkossa erikseen kieltää tietojensa luovutus. Nyt tilanne on päinvastoin, eli suostumus annetaan, kun hakeudutaan hoitoon.
– Siirto suostumuksesta kieltoon ei ole niin iso uudistus kuin päällepäin näyttää, Aarnio kertoo.
– Kun hoito menee paikasta toiseen, tiedon pitää kulkea, ellei potilas jostain syystä itse sitä kiellä.
Aarnion mukaan tarkkaa huomiota pitää kiinnittää siihen, ettei potilastietoja mene sivullisten tietoon. Sivullisia ovat hänen mukaansa tässä kaikki, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon.
– Itse näen sillä tavalla, että tietosuoja hyvin toteutettuna on yksi sote-uudistuksen menestystekijöitä. Jos peli pelataan oikein ja potilas voi luottaa salassapitoon, niin voidaan saavuttaa niitä tavoitteita, joihin sotella halutaan päästä.
Sekä Aarnio että Varhila kertovat, että tähän liittyy aina riskejä. Varhila selvittää, että palveluntuottaja saa käyttää asiakkaasta vain hoidon ja hoivan kannalta tarpeellisia tietoja.
Lokitietoihin jää, kuten nytkin, jälki siitä, kuka on tietoja käynyt katsomassa, ja tätä valvontaviranomaiset Varhilan mukaan valvovat.
– Ainahan näissä on riskejä siitä, että asiakkaan tietoja menee vääriin käsiin tai niitä käytetään väärin, hän sanoo.
Aki Laurokari