Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Soten lä­hi­pal­ve­lut on tur­vat­ta­va Ete­lä-Poh­jan­maal­la

Kirjoittaja muistuttaa, että kuntien reuna-alueillakin tarvitaan sosiaali- ja terveysalan lähipalveluja. Arkistokuva.
Kirjoittaja muistuttaa, että kuntien reuna-alueillakin tarvitaan sosiaali- ja terveysalan lähipalveluja. Arkistokuva.
Kuva: Jouko Hänninen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskriisiin Etelä-Pohjanmaalla on vastattu keskittämällä ja karsimalla hoitoa, palveluja ja henkilöstöä. Perustuslaillinen yhdenvertaisuus ei aina toteudu.

Arviointiryhmän esityksen mukaan maakunnassa keskitettäisiin jatkossa viiden sote-keskuksen malliin. Nykyisten sote-pisteiden ja -asemien toiminta jäisi enää viiteen kuntaan: Kauhajoki, Seinäjoki, Kauhava, Alajärvi ja Alavus.

Reuna-alueidenkaan asiakkaat eivät saa jäädä ilman lähipalveluja.

Esityksen suurin ongelma on siinä, ettei siinä arvioida riittävästi muutosten yhteisvaikutuksia. Kun samaan aikaan kevennetään palvelurakenteita, vähennetään rajusti henkilöstöä ja tavoitellaan nopeita säästöjä, asiakkaiden ja ammattilaisten oikeusturva heikkenee ja sote-palvelujen saatavuus vaarantuu.

Myös kuntien ja yritysten vetovoima, elinvoima sekä työvoiman saatavuus vaarantuvat. Kasvava sote-alan työttömyys ja tyhjiksi jäävät tilat tuovat myös kustannuksia kunnille.

Taksirallin kustannukset hoitopaikasta toiseen siirtelyyn kasvavat sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle. Sote-keskusten tilakustannukset kasvavat, kun niitä keskitetään ja rakennetaan laajemmille väestöpohjille.

Soten auttamisjärjestelmä on suunnattu asiakkaiden diagnoosilähtöiseen, korjaavaan hoitoon ja erityispalveluun.

Useat tutkimukset osoittavat, että vaikuttava ja kustannustehokas hoito ja palvelu perustuvat tutkimusnäyttöön, ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaisuuteen, paikallistuntemukseen, moniammatillisuuteen, yhteisöllisyyteen, ihmissuhteisiin ja terveystaloudelliseen arviointiin.

Tavoitteena on saavuttaa asiakkaan suurin terveyshyöty, elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantuminen käytettävissä olevilla resursseilla. Pienituloisilla ja vähävaraisilla ihmisillä ei ole mahdollisuuksia hakea korvaavaa hoitoa esimerkiksi yksityisiltä palveluntuottajilta.

Hyvinvointialueilla on tehty kehittämistyötä viime aikoina talouden, palveluverkon ja organisaatiorakenteiden ehdoilla.

Asiakaskeskeisyys ja hoidon jatkuvuus ovat jääneet vähälle huomiolle. Hoitoon ja palveluihin pääsy määrittyy yhä enemmän hyvinvointialueen keskitetyissä arviointi- ja ohjausrakenteissa. Jopa sosiaalityöstä uhkaa kadota asiakkaiden elinympäristön tuntemus.

Keskittäminen tuo suuria riskejä sille, että perusterveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistuminen, ehkäisevä ja varhain puuttuva sosiaalityö ja moniammatillinen tuki katoavat eteläpohjalaisten arjesta.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston ryhmäpuheenjohtajat tekivät oman, toivoa herättävän yhteisen esityksen sote-palvelujen rakenteesta. Se täydentäisi arviointiryhmän sote-mallia kustannuksia lisäämättä ja vaihtoehtoisia säästökohteita selvittäen.

Maakunnan reuna-alueilla väestö on usein ikääntynyttä ja enemmän palveluja tarvitsevaa. Tärkeää on, että väestön palvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Niiden tulee luoda säästöjä ennaltaehkäisevästi. Reuna-alueidenkaan asiakkaat eivät saa jäädä ilman lähipalveluja.

Arto RautajokiSosiaalipoliitikko (sd.), Seinäjoki