Vanha sanonta, joka ajankohtaistuu aluevaalien kynnyksellä. Toivottavasti kauan odotettu uudistus vie vaalien kautta päämääräänsä. Olen ehdottomasti moniammatillisten ja ylihallinnollisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puolestapuhuja, vaikka tässä keskitynkin terveydenhuoltoon.
Yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut laittaa perustason palvelut erityisesti lääkäripalvelut kuntoon. Jos se ei onnistu, julkinen perusterveydenhuolto romahtaa. Aina on ollut helppoa säästää sen osuudesta, koska kiireellisen ja päivystyksellisen hoidon saanti on ollut silti kohtuudella turvattu. Kiireettömän hoidon ja hoivan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat aina saaneet väistyä vähin puoltoäänin ja aliresurssein.
Demokratiavaje kamppasi edellisen yliopistosairaaloiden ympärille suunniteltujen suurempien piirien muodostamisen. Se on totta tulevilla hyvinvointialueillakin.
Alueemme uuteen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua. Jos äänestys mukailee viimeisten kuntavaalien 55 %:n äänestysvilkkautta, jakautuu paikkaluku; Seinäjoki 40, Kurikka 8, Kauhava 3, Ilmajoki, Kauhajoki, Alavus, ja Lapua kukin 2 paikkaa. Järviseutu ilman paikkoja (JS 3.11.21, Ylen aluevaltuuskoneen mukaan). Eli Seinäjoki saisi noin 30 %:n asukasmäärällä noin 70 %:n edustuksen. Demokratia on kaukana tämänkaltaisesta vaalien lopputuloksesta. Keskuspaikka on ollut myös nihkeä ottamaan käyttöön mm. yhteisiä sähköisiä palveluja. Mutta vain äänestämällä aktiivisesti, voit vaikuttaa tähän ja sote-palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä palveluverkostoon ja palveluihin.
Karkean arvion mukaan hyvinvointialueen euroista kuluu; 40 % sairaanhoitopiirien, 20 % terveyskeskusten toimintaan, 20 % ikäihmisten palveluihin, 20 % muihin sosiaalipalveluihin ja 2,5 % palo- ja pelastustoimeen. Valtuutettuna et voi määrätä hyvinvointialueelle tulevan rahan määrää, mutta sen jakautumiseen voit vaikuttaa.
Kansanterveystyön alkuaikana valtioneuvosto päätti rahasta ja viroista. Tavoite, joka alussa toteutuikin, oli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kummankin 50 %:n osuus. Sen katsottiin parhaiten turvaavan kokonaisvaltaiset palvelut ja niiden integraation.
Kriisi alkoi, kun 90-luvulta alkaen terveyskeskusten vastaanottotoiminnan resurssit eivät kasvaneet lainkaan. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon resurssit kasvoivat 50 %, työterveyshuollon 70 % ja lääkärikeskusten liikevaihto 50 %.
Kokenut terveyskeskuslääkäri ja tiimi ympärillä ovat terveydenhuollon kustannustehokkain osa. Perusterveydenhuollossa hoidon laatu on suorassa suhteessa hoidon jatkuvuuteen. Se toteutuu kun lääkäri/tiimi voi hoitaa aikaisemmin tutkimiaan ja tuttuja potilaita. Se on edellytys myös laadukkaalle digiajan etähoidolle.
Omalääkärikokeilu hylättiin, vaikka se osoitti toimivuutensa ja olisi edelleen tiiminä hoitoon pääsyn ja hoidon laadun tae. Kun siihen yhdistetään nopeat erikoislääkäreiden ja erityistyöntekijöiden konsultaatiomahdollisuudet terveyskeskuksessa, syntyy toimiva kokonaisuus. Tulisi kuitenkin huomioida, että vastaanottotyö on vain osa kokonaisuutta.
Lääkärien/tiimien vastuuväestö tulisi rajata yleiseurooppalaiseen määrään, noin 1 300, korkeintaan 1 500 per lääkärityöpari ja vastaanottotoiminta korkeintaan neljään päivään viikossa. Palvelujen tuottamiseen tulisi käyttää myös yksityistä ja kolmatta sektoria kumppanuusperiaatteella.
Palvelusetelin käyttäminen yksittäisiin palvelujen ostoihin on huonompi kuin ostopalvelusopimus. Mutta kelakorvausten tuella asiakkaan haluamat yksittäiset erikoislääkärivastaanotot tukevat kokonaisuutta. Siksi kelakorvausten alasajo tulisi perua. Monikanavarahoitus ja monituottajapalvelut tulisi nähdä rikkautena eikä uhkana.
Tulevien aluevaltuutettujen tulisi myös tiedostaa, että hyvinvointialueellamme on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Sen yli ei kannata kävellä ammatillisissa asioissa.
Alueellamme on yli kymmen vuotta kehitetty erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa yhteisiä toimintatapoja ja palvelupolkuja. Monella alueella yhteistyö terveys- ja sosiaalitoimen kesken toimii hyvin ja ongelmitta. Sen seurauksena myös usein kritisoidut lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä päihdehuollon palvelut ovat toimivia.
Parhaan työn valtuutettuna teet vaikuttamalla, että parhaat niistä otetaan käyttöön hyvinvointialueella.
Raimo Rintala
lääkintöneuvos
ei aluevaaliehdokas
Seinäjoki