Koska julkisuudessa on harhaanjohtavaa tietoa sote-uudistuksen tekijöistä, niin on paikallaan kertoa faktatietoa.
Uudistusta on valmistellut useampi peräkkäinen hallitus, ja lopullinen, lailla vahvistettu sote-uudistus läpivietiin Marinin hallituksen aikana.
Uudistuksen valmistelun aloitti Kataisen/Stubbin hallitus (2011–2015) tavoitteenaan palveluiden rakenteellinen uudistaminen.
Sipilän hallitus (2015–2019) pyrki ajamaan läpi suuren sote- ja maakuntauudistuksen (valinnanvapausmalli), joka kaatui eduskunnassa ennen vaaleja.
Marinin hallitus (2019–2023) viimeisteli ja hyväksyi sote-uudistuksen eduskunnassa 2021, jolloin lait vahvistettiin. Orpon hallitus (2023–) vastaa nyt hyvinvointialueiden toimeenpanon jatkosta ja uudistuksen korjausliikkeistä (lähde AI).
Virkamiesvalmistelua ovat johtaneet sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö . Vuosina 2016–2019 ja sen jälkeen on toiminut laajoja asiantuntijaryhmiä, joihin on kuulunut edustajia THL:stä, Valvirasta ja aluehallintovirastoista. Valmisteluun osallistui akateemisia tutkijoita Helsingin yliopistosta ja sosiaalialan asiantuntijoita. Sote-valmisteluun on osallistunut lähes 300 henkilöä erilaisissa ryhmissä.
Muita keskeisiä toimijoita uudistuksen varhaisemmissa vaiheissa olivat Tuomas Pöysti (projektijohtaja, alivaltiosihteeri) ja Kirsi Varhila (osastopäällikkö).
Valmistelussa on kuultu laajasti myös Kuntaliittoa, hyvinvointialueiden edustajia sekä yksityisen sektorin ja järjestöjen edustajia.
Lakivalmistelusta ja ohjauksesta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö. Valtiovarainministeriö vastasi rahoitusmallin ja hallinnollisen rakenteen (maakuntajako) valmistelusta.
Avainasemassa lakien läpiviennissä olivat perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja hallintovaliokunta .
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimi Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja Antti Rinne (sd.). Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana toimi Johannes Koskinen (sd.).
Hallintovaliokunnan puheenjohtajana toimivat Riikka Purra (ps.) ja Mari Rantanen (ps.). Jäseninä mm. Juha Mäenpää (ps.) ja Mauri Peltokangas (ps.).
Valiokuntien kokoonpanot noudattavat eduskunnan voimasuhteita, ja Marinin viisikon hallituspuolueilla (SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP) oli niissä enemmistö.
Edellä olevasta voi päätellä soten valmistelun olleen laajan asiantuntijajoukon ja poliitikkojen yhteinen voimanponnistus. Joukkoon mahtuu poliittiselta kannaltaan monipuoluejärjestelmän koko kirjo.
Miten perussuomalaisten lehti uutisoi soten tekijöistä? Suomen Uutiset syyttää nykyistä oppositiota vastuun pakenemisesta. Artikkeleissa on peräänkuulutettu, että edellisen kauden hallituspuolueiden tulisi kantaa vastuu tekemistään "sote-virheistä" sen sijaan, että ne arvostelisivat nykyistä hallitusta ongelmien paikkaamisesta." Erityisesti kepu ja demarit ovat pääsyyllisiä.
Lehti ei näe 300 hengen asiantuntijajoukon työllä olevan mitään merkitystä lopputulokseen. Sekin ohitetaan kevyesti, että valmistelussa olivat mukana perussuomalaiset poliitikot Riikka Purra, Mari Rantanen, Juha Mäenpää ja Mauri Peltokangas.
Vielä yksi merkittävä harha sisältyy kritiikkiin, jonka mukaan sote olisi pitänyt lykätä odottamaan parempia aikoja. Uudistus oli kuitenkin pakko saada maaliin mm. väestömme nopean ikääntymisen vuoksi, johon pitää vastata ennen kuin järjestelmä kriisiytyy entisestään. Pienten kuntien kyky järjestää riittäviä palveluita on noussut uhkaksi yhdenvertaisuudelle. Uudistuksen valmisteluun oli käytetty jo 15 vuotta. Tuolloin ei ollut tietoa nykyisen hallituksen kokoonpanosta, mutta taisi olla viisasta saattaa uudistus silloin maaliin.
Sote-uudistus on Suomen parhaiden asiantuntijoiden ja poliittisen valmistelun yhteisponnistus, jolla vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Mielestäni on älyllistä epärehellisyyttä syyttää kaikesta edellisen hallituksen poliitikkoja tai jopa maahanmuuttoa.