Sote-uudistuksella haetaan toiminnan painopisteen muutosta, jossa kyse on peruspalveluiden vahvistamisesta ja näkökulman kääntämisestä sairausryhmäkeskeisyydestä yksilön hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän onnistumiseksi tarvitaan yhteensovitettuja ja asiakaslähtöisiä palveluita.
Muutos vaatii merkittävästi lisärahoitusta matalan kynnyksen palveluihin, joista hyödyt ilman toimintamallimuutoksia olisi mahdollista saada vasta vuosien päästä hitaammin kasvavina erikoissairaanhoidon menoina. Resurssien rajallisuuden johdosta tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja siksi hallinnon rakenteiden ja talouden raamien muuttaminen ei riitä. Muuten painopisteen siirtäminen korjaavasta ennalta ehkäisevään ei nykyresursseilla onnistu.
Moniammatillista työskentelyä pitää vahvistaa, jotta osaamista hyödynnetään palvelutuotannossa tehokkaasti. Ammattilaisen näkökulmasta se tarkoittaa tekemisen rauhoittamista ja keskittymistä osaamisensa ydinkysymyksiin. Tämä parantaa työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia, kun työhyvinvoinnin kysymykset ovat muuttuneet avainasioiksi.
Asiakkaille moniammatillisuuden hyödyntäminen tarkoittaa parempaa palveluiden tarjontaa ja organisaatioille moniammatillisuuden kehittäminen parempaa vaikuttavuutta sote-palveluun laitetuilla euroille.
Hyötyjen saavuttaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen edellyttävät panostamista johtamiseen: huonoon johtamiseen ei julkisissa sote-palveluissa enää ole varaa.
Digitaalinen monikanavaisuus tarjoaa väestötasolla mahdollisuuden parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kun asiakas ohjataan sopivaan palvelukanavaan, resurssit kohdennetaan tehokkaasti. Digitaalisuuskeskustelu on haastavaa, sillä se korostaa myös asiakkaan roolia. Parhaimmillaan digipalveluiden lisäämisellä tuetaan yksilöiden kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja parannetaan asiakaskokemusta.
Käynnissä oleva valtakunnallinen mylläys kannattaisi hyödyntää tilanteessa, jossa toimintamallien muuttaminen on aiemmin koettu hankalaksi. Perusteltujen muutosten tekeminen, pyrkimys arjen työn sujuvoittamiseen ja rauhoittamiseen sekä hyödyistä kertominen helpottavat muutosta ja mahdollistavat uudenlaisen tekemisen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat.
Sote-uudistus tarvitaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset palvelut myös tuleville sukupolville. Sen toteutumiseksi ei riitä kuitenkaan pelkät uudet hallintomallit ja repaleinen palvelukehitys.
Iina Vartia
FCG Finnish Consulting Groupin sote- ja hyvinvointikonsultoinnin liiketoiminnan johtaja