Kun jatkosota alkoi kesäkuussa 1941, Valter Nyman oli 20-vuotias. Hän joutui rintamalle, ensin kiväärimiehenä, sitten lähettinä.
Hän haavoittui kahdesti, mutta palasi takaisin sotatoimiin.
Nyman kirjoitti päiväkirjaa koko jatkosodan ajan, päivittäin. Hän harrasti myös valokuvausta ja sai erikoisluvan ottaa kameransa rintamalle.
Näihin valokuviin, vanhoihin karttoihin ja etenkin päiväkirjamerkintöihin perustuen Nyman kirjoitti sodasta kertovan kirjansa, joka julkaistiin ruotsiksi vuonna 2019 nimellä Infanteristen mosatramparen.
Muutama viikko sitten, Nymanin toiveen mukaisesti, julkaistiin kirjan suomennos Jalkaväkimies – Erämaan soturi.
98-vuotiaana kuollut Nyman tunnettiin Vaasan sotaveteraanien keskuudessa aktiivisena osallistujana ja vilkkaana tarinankertojana.
Sulvan kautta Vaasaan
Nymanin elämäkerran ruotsinkielinen painos myytiin loppuun parissa kuukaudessa.
– Suomennosta on kyselty sen jälkeen monta kertaa, sanoo Anna-Lena Palomäki Grosin kirjakaupasta.
Valter Nyman oli kotoisin Etelä-Suomesta, Tammisaaren läheltä, josta hän lähti sotaan. Sinne hän myös palasi sodan jälkeen. Nyman muun muassa kasvatti mehiläisiä ja työskenteli vaatetehtaalla, myöhemmin metallitehtaalla.
Suurimman osan elämästään hän asui kuitenkin Pohjanmaalla.
Vuonna 1966 hän muutti vaimonsa kotitilalle Mustasaaren Sulvalle, jossa hän viljeli maata ja hoiti lampaita ja mehiläisiä. Hän työskenteli myös rakennustyömailla raudoittajana.
Vuonna 1979 Nyman muutti Vaasaan ja keskittyi veteraanityöhön ja valokuvaukseen.
Hän kuoli vuonna 2019, kuukausi sen jälkeen, kun hänen kirjansa oli julkaistu.
Positiivinen asenne
Nymanin kirjan on kääntänyt Matti Kunnari.
– Vietin kolme kuukautta Karjalan kannaksella, kun käänsin kirjaa, Kunnari naurahtaa.
Nyman taisteli JR13-joukkoyksikössä, jossa oli paljon myös pohjalaisia sotamiehiä. Kaikkien rykmentissä palvelleiden nimet on lueteltu yksityiskohtaisesti kirjassa.
Suomentaessaan Kunnari joutui tarkistamaan vanhoista kartoista, sekä suomalaisista että venäläisistä, mille paikkakunnille löytyi suomenkielinen nimi jatkosodan aikaan.
– Se oli kiinnostavaa. Mutta suurimman vaikutuksen minuun teki se, että Valter ei koskaan valittanut. Hänellä oli koko ajan positiivinen asenne. Sen vuoksi tämä kirja ei ole synkkää luettavaa. Se on täynnä toivoa paremmasta huomisesta, Kunnari sanoo.
Valter Nymanin kirjasta Jalkaväkimies – Erämaan soturi on otettu 700 kappaleen painos, jota saa vaasalaisista kirjakaupoista.
