Etelä-Amerikassa Boliviassa äänestetään tänään presidentinvaalien toisella kierroksella. Edellinen kierros järjestettiin elokuussa.
Vastakkain on kaksi oikeistolaista ehdokasta, mikä tarkoittaa parikymmentä vuotta kestäneen sosialistivallan päättymistä. Vaalien ensimmäisellä kierroksella äänestäjät hylkäsivät entisen presidentin Evo Moralesin perustaman MAS-puolueen.
Äänestäjät valitsevat nyt kahden Moralesin vastustajan väliltä. Toinen ehdokas on senaattori Rodrigo Paz, toinen on entinen presidentti Jorge "Tuto" Quiroga.
Kyselytutkimuksen perusteella Quiroga vaikuttaa olevan hienoisessa johdossa. Quiroga oli vuosituhannen alussa varapresidenttinä Hugo Banzerille, ja presidentin sairastuttua tehtävä siirtyi hänelle.
Väistyvä presidentti, MAS-puolueen Luis Arce ei ollut ehdolla. Arce valittiin presidentiksi vuonna 2020, ja hän olisi halutessaan voinut perustuslain mukaan pyrkiä vielä toiselle kaudelle.
11,3 miljoonan asukkaan Boliviassa on meneillään pahin talouskriisi vuosikymmeniin. Pitkät jonot huoltoasemilla ja ruokakaupoissa ovat tavanomainen näky.
Ei eletä helppoja aikoja
Voittajalla on edessään valtava työmaa. Maailmanpankin mukaan Bolivia on taantumassa, ja maalla on ulkomaanvelkaa lähes kolmanneksen verran sen bruttokansantuotteesta.
Keskustaoikeistolainen Quiroga on ehdottanut talouden piristämistä ulkomaisilla lainoilla. Kilpakumppani Paz taas katsoo, että ratkaisuna tilanteeseen on budjetin tasapainottaminen ennen lisälainojen ottamista.
Paz on luvannut muun muassa leikata veroja ja poistaa tuontitullit. Äänestäjien silmissä hänen viehätystään lisää varapresidenttiehdokas Edmand Lara, joka tunnetaan kovana korruption vastustajana.
Quiroga on puolestaan eurooppalaistaustaisten varakkaiden bolivialaisten suosiossa. Hän on myös sanonut katkaisevansa siteet Kuuban, Venezuelan ja Nicaraguan autoritaarisiin vasemmistohallituksiin.
Pazin puolueella on parlamentissa suurin määrä edustajia mutta ei enemmistöä. Quirogan liittouma on parlamentissa seuraavaksi suurin.
Entinen presidentti Morales vastustaa vimmaisesti kumpaakin ehdokasta. Morales on edelleen suosittu erityisesti alkuperäiskansoihin kuuluvien äänestäjien joukossa, mutta perustuslaki esti häntä asettumasta taas ehdolle.