EU:n johtajat eivät ota kantaa siihen, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Israelin ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi. Sen sijaan johtajat kehottavat jatkamaan keskustelua EU:n mahdollisista jatkotoimista heinäkuussa.
Asiasta linjattiin torstaina EU:n huippukokouksessa Brysselissä, jossa Gazan tilanne oli yksi keskusteltavista aiheista.
Keskustelun pohjalla toimii EU:n ulkosuhdehallinnon laatima selvitys, jonka mukaan Israelin toimissa "on viitteitä" ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. Tämä tarkoittaisi maan rikkoneen EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuksia koskevaa artiklaa.
Selvitys esiteltiin EU-maiden ulkoministereille maanantaina. Siinä todetaan esimerkiksi, että Gazan saarto ja piiritys täyttävät kollektiivisen rankaisemisen tunnusmerkit. Ne viittaavat myös siihen, että Israel käyttää nälänhätää sodankäynnin menetelmänä.
Lisäksi todetaan, että Israel on iskenyt paikkoihin, joissa siviilit ovat hakeneet turvaa. Siviiliuhreja on ollut suuri määrä, joukossa muun muassa toimittajia ja lapsia.
"Emme voi saarnata oikeusvaltiosta"
EU voisi Israelin painostamiseksi esimerkiksi keskeyttää assosiaatiosopimuksen osion, joka antaa Israelille merkittäviä helpotuksia kaupankäyntiin EU:n kanssa. EU on Israelin suurin kauppakumppani, joten toimenpide tulisi sille hyvin kalliiksi. Asiantuntijoiden mukaan tämä olisikin yksi EU:n tehokkaimmista keinoista painostaa Israelia.
EU-maat ovat kuitenkin olleet hyvin jakautuneita Israelin suhteen.
Slovenian pääministeri Robert Golob sanoi kokoukseen saapuessaan, että jos EU ei onnistu yhdessä painostamaan Israelia, tiettyjen jäsenmaiden joukko on valmis toimimaan omin voimin.
– EU ei ole voinut saarnata oikeusvaltioperiaatteesta enää johonkin aikaan johtuen riittämättömistä toimenpiteistä Gazassa. Meidän olisi pitänyt tehdä aiemmin jo paljon enemmän, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä, hän sanoi Euronewsin mukaan.
Golob myös arvosteli jäsenmaita, jotka ovat epäröineet reagoida tietoihin siitä, että Israel on rikkonut EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ehtoja koskien ihmisoikeuksien kunnioittamista.
– Ellei EU tee tänään tai parin viikon sisällä jotain konkreettista, Slovenia ja muut samanmieliset maat joutuvat ottamaan seuraavat askeleet itse. Ja olemme valmiita siihen, pääministeri jatkoi.
– On korkea aika osoittaa paitsi solidaarisuutta, myös todellista painetta Israelin hallitukselle.
Slovenia liittyi viime vuonna Palestiinan tunnustaneiden valtioiden joukkoon.
Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi kokoukseen saapuessaan, että Gazassa on käynnissä "katastrofaalinen kansanmurhatilanne".
– Euroopalla on käytössä kaksoisstandardit. Ei käy järkeen, että olemme asettaneet pakotteita Venäjälle, mutta emme ole valmiita keskeyttämään assosiaatiosopimusta, vaikka Israel on rikkonut sopimuksen ihmisoikeuksiin liittyvää artiklaa, hän sanoi.
Hän vaatii EU:ta välittömästi keskeyttämään assosiaatiosopimuksen Israelin kanssa.
Pakotteita ministereille?
Israelilla on kuitenkin myös yhä monia tukijoita EU:ssa, kuten Italia, Unkari ja Saksa. Myös komissio on ollut STT:n tietojen mukaan haluton edistämään asiaa ilman jäsenmaiden tukea.
EU:n ulkoministerit päättivätkin lykätä keskustelua toimenpiteistä heinäkuulle.
EU:ssa on pohdittu myös muita toimia Israelin suhteen. Joukko EU-maita – Suomi mukaan lukien – on pyytänyt komissiota käynnistämään keskustelun Israelin siirtokuntien kanssa käytävästä kaupasta. Siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, mutta EU käy yhä kauppaa niiden kanssa.
Lisäksi osa EU-maista on väläytellyt sanktioiden asettamista israelilaisministereille, kuten esimerkiksi Britannia on tehnyt.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.