Suomen itsenäistymisen jälkeen kielten väliset jännitteet näkyivät myös Vaasan pursiseuroissa.
11.4.1926 varatuomari Lauri Halme, johtajat Artturi Myntti ja Kalle Railo, rakennusmestari Hugo Myntti ja prokuristi Toivo Nieminen päättivätkin perustaa Vaasan Suomalaisella klubilla oman suomenkielisen pursiseuran.
– Tästä kului noin viikko, ja Vaasan Jaakkoo ehdotti uuden seuran nimeksi Vaasan merenkyntäjiä, kertoo yhdistyksen nykyinen kommodori Hannu Puikkonen.
Vuodessa Vaasan merenkyntäjät ry:hyn liittyi yli 200 jäsentä.
Kielikysymyksen lisäksi Puikkonen epäilee kieltolain vaikuttaneen jäsenmäärän kasvuun.
– Yhdistysten tilaisuuksissa lakia ei ehkä noudatettu niin tarkasti. Vaasan merenkyntäjätkin perustettiin skoolaamalla ”kirkkaalla simalla”.
Venekilpailujen herraseura
Aluksi vain 11 jäsenellä oli oma vene.
– Tuolloin purjehdittiin lähes yksinomaan kilpaa. Suurimmat veneet olivat 13-metrisiä, tilaustyönä mahongista tehtyjä kapeita sukkuloita. Tarvittiin pätäkkää.
Veneiden omistajat seurasivat usein kilpailuja paviljongin parvekkeilta.
Valtaosa jäsenistöstä oli kauppamatkustajia, lääninsihteereitä, rakennusmestareita, kapteeneja ja pankinjohtajia, Puikkonen kertoo.
Koko perheen harrastukseksi
Vähitellen kahden purjehdittavat Vikla-kilpapurjeveneet yleistyivät.
– Niitä rakennettiin myös itse, sillä malli oli yksinkertainen ja helppo.
Koko perheen harrastukseksi purjehdus alkoi muuttua 1950-luvulla ensimmäisten matkaveneiden myötä.
– Ennen nykyaikaisia autopilotteja ison veneen purjehtimiseen tarvittiin koko perhettä.
Yhteistyö on hedelmällistä
Nykyään matkapurjehdus on seuran yleisin harrastusmuoto ja yhdistykseen kuuluu Puikkosen mukaan 278 jäsentä laidasta laitaan.
– Täydessä purjehduskunnossa olevan veneen voi saada alle 5 000 eurolla.
Toisin kuin seuran alkuvuosina, nykyään lapsille järjestetään leirejä ja purjehduskouluja, toiminnassa on mukana opiskelijoita ja naisetkin omistavat veneitä, Puikkonen iloitsee.
Vuonna 1931 Hyvä toveruus -maljan kilpailu toi pursiseurat jälleen yhteen, ja nykyään Vaasan veneseurojen yhteistyö on hedelmällistä.
– Yhdessä vesille tapahtuma järjestetään 13.6., ja Vaasan moottorivenekerhon kanssa olemme järjestäneet veneilykursseja vasta-alkajille ja päällikkökurssin.
Lisäksi seurat hallinnoivat yhdessä kokeiluhankkeena Rönnskärin tukikohtaa.
Juhlavuosi ja tulevaisuus
Käynnissä oleva juhlavuosi on huomioitu muun muassa tulevalla Vaasan majakan kierroksella 8.8.
– Purjehduskilpailu täyttää 30 vuotta, ja olemme lähettäneet kilpailukutsuja myös Ruotsiin. Kilpailu on tarkoitus videoida ja kisan jälkeen pidämme pursiseuralla kekkerit.
Lisäksi yhdistys elvyttää 70-luvulta lähtöisin olevan merirosvopurjehdusperinteen.
– 20.8. juniorimme lähtevät purjehtimaan merirosvotamineissa ja suunnistavat itse Kaukaluodon tukikohtaan. Merirosvot toimivat mastoon "kiinnitetyn" kapteenin valvovan silmän alla.
Vaasan merenkyntäjien tulevaisuus näyttää Puikkosen mukaan valoisalta.
– Yhteisöllisyys ja se, että tekeminen olisi kivaa yhdessä, ovat yhä seuran kantava voima.
