Seinäjoen Jalkapallokerho saattoi menettää suomalaisittain suuren siirtosumman, kun se antoi potkut kolmelle espanjalaispelaajalleen kesäkuussa vuonna 2014. SJK:n puheenjohtaja Raimo Sarajärvi vahvistaa tuoreessa kirjassa, että espanjaisten potkujen syynä oli myymälävarkaus.
Tero Auvisen ja Arto Kuuluvaisen kirjoittamassa Urheiluseurojen sisäpiirissä, tarinat tunteen takana -kirjassa kerrotaan tunnettujen suomalaisten urheiluseurojen tarinat johtamisen näkökulmasta ja avataan seurajohtajien kertomusten kautta, millaista seuran johtaminen on Suomessa. Mukaan ovat päässeet mm. SJK ja jääkiekon liigaseura Vaasan Sport.
Kun SJK juhannuksen 2014 alla purki Josué Currais Prieton (Josu), Carlos López Canon ja Hectór García Garridon sopimukset, seurajohtajat vaikenivat sopimuspurun syistä. Tiedotteessa SJK ilmoitti syyksi sääntö- ja sopimusrikkomukset.
– Kyseessä on seuran ja pelaajien sisäinen asia, jota en lähde tarkemmin kommentoimaan, totesi SJK:n silloinen toimitusjohtaja Kari Martonen.
Huhut lähtivät kuitenkin liikkeelle, ja jotkut mediat kertoivat myymälävarkaudesta, mutta SJK vaikeni järjestelmällisesti.
Auvisen ja Kuuluvaisen kirjassa Sarajärvi ei enää peittele asiaa: pelaajat olivat jääneet kiinni myymälävarkaudesta Seinäjoen Anttilassa. Kolmikolla oli takanaan kelpo kausi, ja yksi heistä pääsi jopa Bournemouthin testileirille. SJK neuvotteli lähes 350 000 euron siirtosummasta.
Kun myymälävarkaus kävi ilmi, Sarajärvi ei kahdesti miettinyt.
– Ei muuta kuin nimet välittömästi sopimukset purkupapereihin ja pelaajat lentokentälle, Sarajärvi kertoo kirjassa.
Osa seuran päättäjistä ehdotti, etteikö Bournemouthissa käyneen pelaajan voisi kuitenkin myydä, kun ostaja oli kerran tiedossa. Sarajärvi kieltäytyi.
– Vastasin, ettei tule kysymykseenkään, koska meidän organisaatiossamme ei ole myymälävarkaita töissä. Emme riskeeraa mainettamme toimimalla pohjalaisten arvojen vastaisesti. Eikä tästä asiasta neuvotella, Sarajärvi sanoo kirjassa.
SJK on Sarajärven johdolla noussut yhdeksi suomalaisen jalkapalloilun menestysseuraksi. Kun Sarajärvi lähti SJK:n puheenjohtajaksi syksyllä 2009, SJK:sta alettiin systemaattisesti rakentaa brändiä, jonka yksi perusta oli pohjalainen uho.
– Suomalainen futis oli sellaisessa tilassa, että lähestulkoon kaikki seurat pyrkivät vain selviytymään kaudesta läpi. Me taas ajattelimme lähteä rakentamaan heti jotain isoa, Sarajärvi kertoo.
– Jo alusta asti oli selvää, että jos emme onnistu, niin saamme kuulla siitä lopun ikäämme. Niskan oli oltava valmis kestämään punotusta.
Muualla Suomessa SJK:sta on syntynyt mm. pelaajarekrytointien seurauksena kuva, että seurassa ovat rahahanat aina auki. Niin ei kuitenkaan ole.
– Kassan hallinta on Seinäjoen kokoisella talousalueella ensiarvoisen tärkeää. Meillä ei olisi mitään mahdollisuutta saada yli 500 yritysyhteistyökumppania, jos meillä olisi laskuja pystyssä.
Tiukkojakin aikoja SJK:lla on ollut, ja Sarajärvi kertoo kirjassa, että seura on joutunut ottamaan lyhytaikaisia lainoja. Seurakonsernin muista yhtiöistä on tarvittaessa annettu lainaa SJK:lle laskujen maksuun. Seurakonsernin varallisuuden pohjana ovat kiinteistöomistukset, joiden arvo oli kirjantekohetkellä vuonna 2016 lähes 20 miljoonaa euroa.
– Urheiluseuroissa iso ongelma on se, että jos ei ole kunnon strategiaa ja homma ei ole hyvin johdettu, niin lopulta kaikki organisaatiossa mukana olevat miettivät vain seuraavan pelin kokoonpanoa, Sarajärvi tylyttää.
MINNA KALLASVUO