SJK:n nousu huipulle on tapahtunut erittäin nopeasti. Vuonna 2009 seura pelasi Kakkosessa, ja sen budjetti oli 120 000 euroa. Nyt joukkue juhlii mestaruutta, ja sen budjetti on 15-kertaistunut.
Seuran uskomaton nousutarina huipulle kulminoituu yhteen mieheen, kiinteistöbisneksessä omaisuutensa luoneeseen Raimo Sarajärveen.
SJK:n mestaruuden kunniaksi julkaisemme uudelleen 18. kesäkuuta 2015 ilmestyneen pitkän henkilötarinan Sarajärvestä. Hän nousi seuran puheenjohtajaksi vuonna 2009, ja siitä alkoi SJK:n rakettimainen nousu Suomen huipulle.
Lakeuden puhuri
Jalkapalloseuran omistaminen on isojen poikien leikkiä, joka päättyy usein itkuun. Urheilullinen menestys taloudellisesti terveellä pohjalla on melkein mahdoton yhtälö. Moni on sitä Suomessakin yrittänyt Harry Harkimosta lähtien.
Nyt tämän lajityypin kotimainen kärkihanke on menossa Seinäjoella. Kiinteistöbisneksessä omaisuuden luonut Raimo Sarajärvi on SJK:n pääomistaja ja puheenjohtaja, joka on pannut paremminkin pesäpalloseutuna tunnetulla Etelä-Pohjanmaalla tuulemaan.
Kun Sarajärvi lupautui SJK:n puheenjohtajaksi vuonna 2009, pelasi seura kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Budjetti oli 120 000 euroa ja esimerkiksi A-juniorijoukkuetta ei ollut lainkaan. SJK:lta puuttui visio ja missio. Se ei ollut matkalla mihinkään.
Viime syksynä SJK juhli SM-hopeaa, ja siitä on tullut merkittävä junioriseura. Vuonna 2014 seitsemän seuran pelaajaa edusti Suomea juniorimaajoukkueissa, ja A-junioritkin ovat jo päässeet SM-mitalin makuun.
SJK:n budjetti on kuudessa vuodessa 15-kertaistunut lähes kahteen miljoonaan euroon.
Seuraava askel on pääosin yksityisellä rahalla rakennettava jalkapallostadion, joka valmistuu ensi kesäksi.
Jalkapallohallin Sarajärvi on jo rakennuttanut. Wallsport Areena valmistui 2008.
– Silloin ajattelin, että se on minun panokseni seinäjokelaisen jalkapalloilun hyväksi.
Kun Sarajärvi kuitenkin lupautui seuraavana vuonna SJK:n puheenjohtajaksi, teki hän sen vain sillä ehdolla, että rima asetetaan korkealle ja asioita aletaan tehdä tosissaan.
Hän keräsi ympärilleen neljä muuta raha- ja tekijämiestä.
Viisikko sitoutui sijoittamaan seuraan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Nyt tuo viisi vuotta on kulunut, mutta omistajien panostus jatkuu. Sarajärvi laittaa omasta pussistaan edelleen kuusinumeroisen summan euroja vuodessa SJK:n toimintaan.
Miksi?
– Olen futisihminen. Kun en pelaajana ollut tarpeeksi hyvä huipputasolle, niin jäi nälkää.
– Varmaan olisi ollut helpompiakin paikkoja tehdä tätä työtä kuin Seinäjoki. Markkina-alue on pieni ja lajikirjo laaja. Seinäjoki sattuu kuitenkin olemaan kotikaupunkini. Mukana on myös yhteiskuntavastuuta.
Raimo Sarajärvi on kotoisin Rovaniemeltä, mutta luonteeltaan hän on täysverinen pohjalainen: yrittäjähenkinen ja periksiantamaton kunnian mies. Kun "Raipe" jotain lupaa, sen hän myös pitää.
Työuransa ja omaisuutensa hän on tehnyt lähinnä kiinteistöalalla. Sarajärvi työskenteli pitkään Helsingissä, jossa hän eteni SKV:n ja Real Groupin varatoimitusjohtajaksi ja osakkaaksi. Viime vuosikymmenen lopulla hän myi osakkuutensa ja jätti palkkatyöt. Vuoden 2007 verotiedoissa hänen tulonsa olivat yli 2,7 miljoonaa euroa.
Sen jälkeen Sarajärvestä tuli sarjayrittäjä. Hän on tällä hetkellä mukana noin 30 eri yrityksessä, joista puolet liittyy kiinteistöalaan. Sarajärvi ja hänen yhtiökumppaninsa Jaakko Keskinen omistavat yritystensä kautta muun muassa kaikki Seinäjoen keskustan kauppakeskukset. Kiinteistösalkussa on paljon muutakin.
Jos Sarajärvi haluaa rahoittaa SJK:n toimintaa jatkossakin, se on hänelle taloudellisesti mahdollista. Sarajärven tavoite on kuitenkin rakentaa seurasta sellainen, että se tulee toimeen oman omaisuutensa ja toimintansa turvin.
Milloin tähän tilanteeseen päästään?
– Viiden vuoden sisällä. Tällä kaudella yhtiö tulee tekemään jo positiivisen tuloksen, Sarajärvi uskoo.
Sijoittamalleen pääomalle hän ei tule ikinä saamaan tuottoa.
– Kun me omistajat lähdimme aikoinaan tähän mukaan, sovimme jo silloin, että osingot tulevat elämyksinä.
SJK Oy on omistajiensa näköinen yritys. Vaikka päätoimiala on jalkapallo, rakennetaan yhtiön taloudellista kivijalkaa kiinteistövarallisuuden avulla. Seura omistaa parikymmentä asuntoa sekä jalkapallohallin.
– Hallin arvo on kolme miljoonaa ja siitä on velkaa miljoona. Kun taseessa on omaisuutta, on voitu ottaa lainaa asuntoja varten. Ne tuovat vakautta. Jos tulee huonoja aikoja, seura voi realisoida omaisuuttaan.
Seuraava iso investointi on stadion. Noin 6 000 katsojan stadionin rakennusbudjetti on 10,5–11 miljoonaa euroa. Tästä puolet rahoitetaan pankkilainalla. Seinäjoen kaupunki osallistuu hankkeeseen 2,2 miljoonalla.
Samaan aikaan naapurikaupungissa Vaasassa rakennetaan jalkapallostadion kokonaan yhteiskunnan varoin. Miltä se tuntuu?
– Aluksi se tuntui pahalta, mutta en ole enää murheissani asiasta. Nyt voimme kehittää stadionia itsenäisesti. Päätöksentekoa ei tarvitse kierrättää valtuuston kautta.
– Stadionyhtiölle tulee oma liiketoimintasuunnitelma, ja sen on tarkoitus olla kannattava yritys. Siihen tulee pientä päivittäistä toimintaa ja lisäksi tapahtumatoimintaa. Liiketoiminnan kaavat on haettu Ruotsista ja Helsingin Sonera-stadionista, joiden oppeja sitten sovelletaan paikallisiin oloihin sopiviksi. Sen tarkemmin en halua vielä tässä vaiheessa suunnitelmia avata.
SJK on noussut raketin lailla kansalliselle huipulle. Seuraavan viiden vuoden aikana seura aikoo voittaa Suomen mestaruuden, pelata säännöllisesti eurokentillä, kasvattaa tulovirtoja ja nostaa yleisökeskiarvon 3 000–3 500:een.
– Kaiken tämän pitää tapahtua sellaisella riskitasolla, että emme vaaranna tulevaisuuttamme.
SJK:n tarina on hieno, mutta suomalaista seurahistoriaa tuntevan on silti vaikea välttyä epäilyiltä.
Miksi Raimo Sarajärvi onnistuisi siinä, missä niin moni muu jalkapalloseuran kummisetä on epäonnistunut?
– "Raipella" on kaikki edellytykset onnistua: tahtoyrittäjän asenne, kova liiketoimintaosaaminen ja intohimo jalkapalloon. Hän on myös erittäin luova keksimään perinteisestä poikkeavia menetelmiä luoda liiketoimintaa. Sitä piirrettä varmasti tarvitaan jalkapallobisneksessä, Lillbacka Groupin talousjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Anssi Latvala arvioi.
Hän on TP-Seinäjoen entinen pelaaja ja Sarajärven opiskelukaveri Tampereen yliopistosta. Latvala puhui kaverinsa kesäksi 1987 Seinäjoelle pelaamaan, ja sille tielle tämä jäi.
TAPIO NEVA/LÄNNEN MEDIA