Lapuan kaupunki maksoi kaupunginjohtaja Arto Lepistön eläkkeelle. Hän saa yli 9 000 euron kuukausipalkkaa syyskuun loppuun saakka ilman työvelvoitetta ensi vuoden alusta alkaen.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen (kok.) ehätti vähättelemään sopimuksen salaamista (www.ilkka.fi).
Hänen mielestään asian käsittely ei-julkisella B-listalla oli sivuseikka kokonaisuudessa.
Asiakirjajulkisuus on kirjattu Suomen perustuslakiin.
Se ei ole mikään sivuseikka.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat perustuslain mukaan julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen katsoi lehdessämme, ettei julkisuuslain mukaista salaamisperustetta ollut Lapuan tapauksessa.
Julkisuuslain yksi tavoite on julkisten varojen käytön valvonta. Tämän toteutuminen on vähintäänkin vaikeaa, jos päätöksistä ei tiedoteta avoimesti.
Julkisten varojen käytön valvonnan näkökulmasta sopimuksen allekirjoittajien nimillä on merkitystä. Ne kertovat, ketkä ovat tahtoneet sopimusta.
Pöntinen, Lepistö, hallintojohtaja Toni Leppänen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teppo Ylitalo (kesk.) ovat solmineet sopimuksen, jonka kaupungille koituvaa etua jokainen voi arvioida. Sopimuksella on myös kaupunginhallituksen hyväksyntä.
Leppänen ja Ylitalo ovat hakemassa kaupunginjohtajan virkaa. Pöntinen on valintatoimikunnan puheenjohtaja.
Myös sopimuksen kirjaus päättäjien vaikenemisesta on vähintäänkin erikoinen. Kuntalaki velvoittaa päättäjät tiedottamaan kunnan asioista.
Tämän velvollisuuden lapualaiset hoitivat omalla tavallaan lähettämällä tiedotteen. Tiedotteessa ei mainittu sanallakaan kaupunginjohtajan eläkejärjestelyä koskevan sopimuksen yksityiskohtaista sisältöä tai sopijaosapuolia.
Lapualaisten puolustukseksi on sanottava, ettei perusteeton B-listakäsittely ole aivan harvinainen asia suomalaisissa kunnissa.
Viimeisin tapaus muistuu mieleeni Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Syksyllä 2014 yhtymähallitus käsitteli ei-julkisella listalla Jukka Vihriälästä (kesk.) maalattavan muotokuvan hankintaa. Muotokuva oli tarkoitus tilata taiteilija Soile Yli-Mäyryltä, ja sen hinta olisi ollut 30 000 euroa.
Muotokuvahankinnan salaaminen ei perustunut julkisuuslakiin, vaan epämääräisiin "pieteettisyihin".
Sairaanhoitopiiri päätyi perumaan hankinnan, mistä seurasi vuosien oikeuskäsittely. Sairaanhoitopiiristä saadun tiedon mukaan perusteettomista B-listakäsittelyistä on luovuttu.
Ei-julkisella listalla käsitellään asioita, jotka pitää julkisuuslain mukaan salata. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi terveystiedot.
Suomalainen julkisuuslainsäädäntö on vuodelta 1999. Osa kunnista ei osaa soveltaa julkisuuslakia niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.
Sen jälkeen valtio ja kunnat ovat yhtiöittäneet toimintojaan, mikä vaikeuttaa median toimintaa oleellisella tavalla. Julkisuuslaki on aika viedä uudelle vuosituhannelle.
Oli huojentavaa kuulla sote-projektijohtaja Tuomas Pöysti totesi Ylen haastattelussa (13.8.), että tulevat sote-yhtiöt tulisivat julkisuuslain piiriin.
AKI PUUPPONEN