Suomalaista peruskoulua ihaillaan maailmalla. Sen ydinajatus on tasa-arvoisissa mahdollisuuksissa: jokaisella lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen kotitaustasta riippumatta.
Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joita yhteiskuntamme arvostaa.
Peruskoulumme vahvuudet ovat edelleen tallella, mutta haasteita emme voi ohittaa. Oppimistulokset ovat laskussa kaikissa länsimaissa, myös Suomessa.
Kuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ja eriarvoistaa. Opettajilla on erilaista osaamista ottaa käyttöön uutta pedagogiikkaa tai hyödyntää opetuksessa digitalisaation mahdollisuuksia.
Koulut elävät isojen muutosten syksyä.
Uudet opetussuunnitelmat ylittävät oppiainerajoja, tuovat tietojen rinnalle yhä vahvemmin taitoja, asettavat oppimisen keskiöön ja muuttavat opettajan roolia.
Käynnistimme opetus- ja kulttuuriministeriössä Uusi peruskoulu -ohjelman tukemaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa ja opettajia muutoksessa.
Panostamme peruskoulun uudistamiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen yhteensä 90 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Jokaiselle Suomen koululle annetaan mahdollisuus "tutoropettajaan", joka auttaa muita opettajia muutoksessa.
Opettajankoulutusta uudistetaan parhaillaan kaikkien opettajankoulutusta tarjoavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisin voimin.
Nimittämäni laajapohjainen Opettajankoulutusfoorumi jättää ehdotuksensa tällä viikolla.
Tavoitteena on vahvistaa erityisesti opettajien mahdollisuutta uran aikaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Jokaisella opettajalla tulee olla oikeus kehittyä ja oppia uutta.
Koulutusjärjestelmämme tulevaisuutta pohdittaessa katseet kääntyvät myös kuntiin ja lähestyviin kuntavaaleihin. Kunnissa päätetään, paljonko opetusta tarjotaan: tyydytäänkö minimiin vai annetaanko enemmän mahdollisuuksia? Mitä tehdään homekouluille - ovatko oppimisympäristöt turvalliset ja uuden opetussuunnitelman mukaiset? Hankitaanko oppilaille tabletit ja saavatko opettajat täydennyskoulutusta?
Ovatko oman kunnan koulut jo "liikkuvia kouluja", joissa liikutaan vähintään tunti päivässä? Voisiko kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla, kuten joissain kunnissa? Olisiko meidän kunnassamme mahdollisuus toteuttaa harrastustakuu, jossa jokaiselle lapselle turvataan mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen?
Sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtymässä maakuntien tehtäviksi.
Tulevaisuuden kunnista tulee sivistyskuntia, jotka huolehtivat muun muassa varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, toisen asteen koulutuksesta, kulttuurista, liikunnasta, nuorisoasioista ja vapaa-ajan palveluista.
Kunta voi erottua edukseen panostamalla lapsiin ja nuoriin - siis tulevaisuuteen.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuri- ministeri (kok.)