Sulvalainen Sofia Pått asui Amerikassa vuosina 1893–1924. Kun hän palasi takaisin, oli Suomi modernisoitumassa hurjaa vauhtia.
Muutos näkyi kotien sisustamisessa. Uusien, teollisten tapettien alle saattoi jäädä käsin tehtyä, sapluunamaalattua seinää.
Tästä sisustamisen muutoksesta ruotsinkielisellä Pohjanmaan maaseudulla kertoo Stundarsin kesänäyttely Maalilla ja muurauslaastilla.
Näyttely alkaa paluumuuttaja Sofia Påttin sanoilla siitä, kuinka palatessa "kaikissa taloissa oli pitkät verhot ja ostetut tapetit. Suuresta tuvasta oli tullut sali".
Tämä aiemmasta isosti poikkeava näky oli Amerikanpalaajalle "melkein liikaa".
Aineistonkeruun tulos
Näyttely perustuu projektitutkija Anette Hästbackan vanhoista pohjalaistaloista akselilla Närpiö–Uusikaarlepyy keräämään aineistoon. Keräys liittyy Stundarsin ja ruotsalaisen Vindelnin kotiseutuyhdistyksen yhteishankkeeseen.
Keräysmatkat osoittivat, ettei Pohjanmaalla ole säilynyt koristemaalattuja seiniä paljon. Yksi syy on, ettei seinien koristelu ollut kovin yleistä täällä.
– Lisäksi isojaossa taloja siirreltiin ja myöhemmin aika monet vanhat talot Suomessa purettiin, Hästbacka sanoo.
Sen sijaan Pohjanmaan ruotsalaisella vastinparilla eli Västerbottenin alueella seiniä koristeltiin usein.
Alueiden tyylierot
Suomessa seinien koristelu on tyyliltään kansanomaisempaa kuin Ruotsissa.
– Se muistuttaa paikoin ITE-taidetta, museonjohtaja Gunilla Sand sanoo.
Ruotsalainen tyyli on dekoratiivisempaa ja yksityiskohtia on enemmän.
– Suomessakin lähellä kaupunkeja olevissa kylissä näyttäisi olevan koristeellisempi tyyli kuin syvemmällä maaseudulla, Hästbacka sanoo.
Eri kylillä oli usein omat sisustustyylinsä.
– Yksi vahvasti omatyylisin oli Björköbyn seutu, Gunilla Sand sanoo.
Helsingbyn Smedbackasta Hästbacka löysi talon, jonka koristelu muistuttaa ruotsalaista sulavalinjaista tyyliä.
– Joidenkin lähteiden mukaan talo olisi siirretty Vanhasta Vaasasta ja Mannerheim olisi yöpynyt siinä.
Naisetkin maalasivat
Kotien seiniä maalasivat kylistä toisiin kiertävät koristemaalarit kuten Esaias Bergström ja Anna-Lisa Backlund.
Maalarit käyttivät usein erilaisia kasviaiheita koristelussa. Korsnäsistä aiheista löytyi erikoisuus, "psykosilmä" kuten Hästbacka humoristisesti kuvailee, eli silmän muotoa jäljittelevää koristelua. Silmä on ikivanha hengellinen symboli.
– Korsnäsin seutu on ollut selvästi omaleimaisimpia alueita pohjalaistalojen koristemaalauksen suhteen, Hästbacka toteaa.
Vanhat mallit käyttöön
Hästbacka toivoo, että näyttely inspiroisi ihmisiä säästämään tai ainakin dokumentoimaan mahdollisesti tapettien alla olevaa koristemaalausta.
– Ja voisiko vanhoja koristemalleja käyttää uusissa taloissa? hän ehdottaa.
Näyttely kertoo paitsi sisustuksesta, myös vanhoista tulisijoista ja liesistä, joissa näkyy niissäkin alueellista vaihtelevuutta.
Maalilla ja muurauslaastilla. Kansanomaista maalaustaidetta ja tulisijoja Västerbottenilla ja Pohjanmaalla -näyttely Stundarsissa 15.8.2026 asti. Maalari Ulrika Åkesdotter esittelee Stundarsin Käsityöläispäivässä 18.7. klo 11–14 sapluunamaalausta. Anette Hästbacka esittelee näyttelyn käsityöläisillassa 29.7. klo 17–20.
