Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan hallituksen työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma on vastaus äskettäin julkisuuteen tulleeseen ukrainalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön.
– Mutta tehtävämme on myös selvittää, onko esimerkiksi lainsäädännössä jokin ongelma ja korjata se. On selvää, että näitä työntekijöitä pitäisi kohdella samalla tavalla kuin suomalaisia ja maksaa samaa palkkaa, Rantanen sanoi pohjoismaisten maahanmuutosta vastaavien ministereiden tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa tiistaina.
STT kertoi lauantaina, että Turun telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työehtoja on poljettu muun muassa teettämällä ylipitkiä työpäiviä ja jättämällä lisiä maksamatta. STT:lle haastattelun antanut telakan työntekijä irtisanottiin, kun hän otti yhteyttä ammattiliittoon.
Teollisuusliitto on tutustunut työntekijöiden tapauksiin, ja liiton mukaan heiltä saamatta jääneet lisät lasketaan kymmenissätuhansissa euroissa. Samanlaisissa oloissa työskentelee liiton tietojen mukaan ainakin kymmeniä ukrainalaisia.
"Maahanmuutossa kyse tasa-arvosta"
Rantasen mukaan ministerit keskustelivat tapaamisessaan muun muassa maahanmuuttajien palauttamisesta lähtömaihinsa. EU on kertonut haluavansa tehdä maahanmuuttajien palauttamisesta tehokkaampaa. Rantanen sanoi, että vain noin 20 prosenttia palautuspäätöksen saaneista poistuu EU:sta.
EU hyväksyi lisäksi viime vuoden toukokuussa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen, jonka toimeenpanoon jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa. Maat olivat yksimielisiä sopimuksen tärkeydestä.
– Tämä yksin ei kuitenkaan riitä tilanteessa, jossa turvapaikkahakemuksia tehdään vuodessa miljoona, Rantanen sanoi.
Tanskan maahanmuutto- ja integraatioministeri Rasmus Stoklund kertoi, että maa pyrkii tekemään enenevässä määrin yhteistyötä tulijoiden lähtömaiden kanssa meneillään olevalla EU-puheenjohtajakaudellaan.
– Hylätyn oleskelulupapäätöksen saaneet maahanmuuttajat jäävät usein EU:n alueelle vuosiksi, Stoklund sanoi.
Islannin oikeusministeri Thorbjörg Sigridur Gunnlaugsdottir sanoi, että osalle Islantiin saapuneista on kerrottu valheellisia tarinoita esimerkiksi työllistymisestä. Tällä hetkellä meneillään on kaksi laajaa poliisitutkintaa, jotka koskevat muun muassa ihmiskauppaa.
– Maahanmuutossa on kyse tasa-arvosta. Olisi lapsellista keskittyä vain turvapaikkahakemuksiin ja unohtaa kaikki muu, Gunnlaugsdottir sanoi medialle.
Ruotsi haluaa perua kansalaisuuksia
Ruotsin hallitus puolestaan suunnittelee ensi vuonna voimaan tulevaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi Ruotsin kansalaisuuden perumisen kahdella eri perusteella. Yksi peruste olisi se, jos kansalaisuus on saatu väärin perustein ja toinen se, jos kansalaisuuden saanut olisi Ruotsille turvallisuusuhka.
Tämä vaatii muutosta perustuslakiin, kertoi Ruotsin maahanmuuttoministeri Johan Forssell.
Ruotsi on pyrkinyt kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa.
– Ruotsin hallituksen lähestymistavan muutos tähtää maahanmuuttopolitiikkaan, joka kestää aikaa, Forssell sanoi.
