Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Lännen Medialle, että lähtee johtamaan hallituksen talousohjelman laatimista valtiovarainministeriön (VM) arvion pohjalta.
– Sopeutusajasta voimme keskustella, mutta kuudesta miljardista lähdemme liikkeelle. Tämän lisäksi tulee rakenteellisten uudistusten pakko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Se on neljä miljardia siihen päälle, Sipilä korosti yhteiskuntasopimuksen kariutumisen jälkeen.
Hallituspohjan julkistamisen jälkeen LM haastatteli torstaina Sipilää aiheesta eduskunnassa.
Mikä on viestinne kansalaisille?
– Nyt ei ole hyvää jaossa. Tulee olemaan vaikeita päätöksiä, mutta myöskin toivoa antavia päätöksiä, kun teemme voimallisesti uudistuksia.
Neljä vuotta sitten Sdp ilmoitti hallitusneuvotteluiden aikana, että puolue ei VM:n esittämiä talouslukuja sulata. Luotatteko nyt valtiovarainministeriön virkamiehiin?
– Kyllä luotamme tilannekuvaan, mutta totta kai voimme keskustella siitä, mikä on sopeuttamisen aikataulu. Se on tietenkin poliittinen päätös, Sipilä painotti.
Kymmenen miljardin euron edestä vaikuttavat leikkaukset, verotuksen muutokset ja rakenneuudistukset ajoittuvat Sipilän mukaan kahdelle vaalikaudelle.
– Varmaan on mahdotonta löytää sellaista ratkaisua, jossa yhden vaalikauden aikana löytyy talouden tasapaino julkiselle puolelle.
Sipilä kertoi, että hallituksen talousohjelman laadinnassa päätetään juuri siitä, kuinka suuri osa sopeutuksesta ajoittuu tälle vaalikaudelle.
– Ensin päivitetään vielä kerran tilannekuva. Sen jälkeen teemme strategisen osuuden hallitusohjelmasta. Sen jälkeen teemme talouslinjaukset, ja vasta sen jälkeen pääsemme hallinnonaloittain miettimään, mitä se kussakin tarkoittaa, Sipilä tähdensi sitä, että haastavin poliittinen vääntö on kolmella puolueella vasta edessä.
Hallitusneuvottelut alkavat perjantaina sillä, että Suomen Pankki ja VM esittävät katsauksensa talouden tilasta.
Kokonaisveroaste ei Sipilän mielestä saa nousta, mutta palkkaverotukseen hän lupailee pieniä kevennyksiä.
– Verotuksen sisällä voidaan painopisteitä muuttaa. Jos jossakin voidaan veropohjaa tiivistää, jossakin muualla voidaan sitten tehdä kevennyksiä: esimerkiksi työn, yrittäjyyden ja yrittäjyyteen liittyvän riskinoton kohdalla. Siellä on tavoitteena löytää keventäviä ratkaisuja, Sipilä kertoi.
Maaliskuun alussa keskusta julkaisi veropoliittisen ohjelmansa. Sen yhtenä kulmakivenä on työtulojen verotuksen keventäminen työtulovähennystä korottamalla, mikä toteutuisi korottamalla nykyisen työtulovähennyksen enimmäismäärää ja muuttamalla vähennysoikeuden kasvu- ja vähenemisprosenttia. Uudistus keventää keskustan arvion mukaan erityisesti pieni- ja keskituloisten aktiivitulojen verotusta, mutta kohdentuu osittain kaikkiin tuloluokkiin.
Keskusta haluaa varata tarkoitukseen 450 miljoonaa euroa.
Muutos poikisi 20 000 euroa vuodessa ansaitsevalle vuosittain 215 euron veronkevennyksen ja vielä 50 000 euroa ansaitsevalle 174 euron huojennuksen.
Yritysverotuksessa keskusta ajaa henkilöyhtiöiden sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotuksen keventämistä. Päähallituspuolue haluaa varata tarkoitukseen 130 miljoonaa euroa.
Vaaliohjelmassaan keskusta arvioi, että verojärjestelmän sisällä on noin 800 miljoonan euron edestä liikkumavaraa, jolla erityisesti kannustetaan työntekoon, yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvään riskinottoon.
Verotuottoja keskusta lisäisi yritysveropohjaa tiivistämällä (300 milj. e) ja jatkamalla tuloverotukseen liittyvien verovähennysoikeuksien rajaamista (250 milj. e). Puolue laajentaisi myös ympäristöverotuksen veropohjaa (125 milj. e) ja korottaisi esimerkiksi kivihiilen veroa. Myös tupakkaveroon se ehdottaa korotusta.
Lähiviikot näyttävät, miten paljon keskusta saa veropoliittisia kantojaan mukaan hallituksen lopulliseen talousohjelmaan. Ainakin kokoomukselle todennäköisesti sopivat kevennykset niin yritys- kuin palkkaverotuksessakin.
Perussuomalaisten talouspoliittisista linjauksista ei vielä ole kokemusta hallitustasolta.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA
